Liuskekiven lohkominen laatoiksi on käsityötä

Liuskekivi on hyvin vanhaa, sedimentoitunutta merenpohjaa. Se poikkeaa graniiteista ja marmoreista, sillä se nimensä mukaisesti liuskottuu. Oriveden liuskekivi kerrostui merenpohjaan noin 1,7 miljardia vuotta sitten. Silloin meressä sattui olemaan tyyni kausi, jonka ansiosta kerrokset ovat suoria ja selkeitä – tästä syystä liuskekivi lohkeaa hyvin myös käsityökaluilla. Kotimaisista kivistä ei löydy fossiileja, sillä kiven muodostumisajankohtana ei maapallolla ollut vielä elämää.

Talvista kiven louhintatyötä Liuskemestareiden Oriveden louhoksessa.

Oriveden Sisu-liuskekivi on sitkeää sillä se on puristunut kasaan käytyään noin 40km syvyydessä. Tätä luonnon omaa puristusprosessia kutsutaan metamorfoosiksi. Lujuudesta on hyötyä etenkin pihakivissä, joissa myös ohut kivi kestää hyvin kuormitusta halkeamatta.

Maapallon luonnonkivivarat ovat lähes rajattomat. Uutta kiveä syntyy koko ajan lisää. Maan kamara on kiveä! Luonnonkivi on ekologista, sillä maapallo on jo itsessään tehnyt suurimman työn, eikä kiven valmistukseen tarvita enään juurikaan energiaa tai fossiilisia polttoaineita.

Kivilouhe siivutetaan liuskekiviksi kiilalla ja vasaralla.

Kaikki liuskekivi ei halkea levyiksi. Kun kivi ei halkea se silti hyödynnetään. Louheesta valikoidaan neliskanttiset muurikivet ja loppu murskataan koristekiveksi tai se myydään louheena tierakentamiseen. Mustaa murskattua liuskekiveä käytetään istutuksissa kuorikatteen korvaajana tai talojen sokkeleiden vierustojen koristeena.

Liuskekivikate istutuksen katteena.
Kiviaines, mikä ei halkea liuskeiksi, kerätään muurikiviksi.

Alpeilla rakennukset on perinteisesti tehty kivestä

Kivirakentaminen on tunnetusti ollut perinteikästä Italiassa jo kymmeniä tuhansia vuosia. Lähdin selvittämään Italian Alpeille, miten liuskekivikattoja on tehty alueilla, joissa sataa lunta saman verran kuin Suomen Lapissa.

Matkan ajankohta oli lokakuun loppu 2019, jolloin vuoristossa oli ruska kauneimmillaan.
Ensimmäiset kivikatot löytyivät majoituspaikan naapuritaloista. Lähes kaikki alueen katot on tehty vapaamuotoisista kvartsiittiliuskeista. Tämän piharakennuksen kivikatto on ladottu noin 30 mm paksuista kivistä ja on luultavasti satoja vuosia vanha.
Alueen rakennukset on muurattu luonnonkivistä.
Tämä vanha liuskekivikatto löytyi läheisestä metsästä. Rakennus on todennäköisesti satoja vuosia vanha ja siinä on alkuperäinen sammaloitunut liuskekivikatto. Kivet ovat vapaamuotoisia ja noin 30-50 mm paksuja.
Halusin selvittää myös kivirakenteita tiettömien kylien ympäristöistä. Kolmen tunnin patikointi vuoren reunaa ylös saattoi minut lopulta pieneen kylään, jossa ei asunut ketään talvikautena.
Kylässä oli pieni kirkko ja kymmeniä liuskekivikattoisia rakennuksia.
Rakennuksien seinät on muurattu liuskekivistä. Kivien välissä on paikoitellen käytetty savilaastia sitomaan kivet paikoilleen ja ehkäisemään tuulen pääsyn sisälle.
Liuskekivinen sisäänkäynti on kestänyt käytössä vuosisatoja.
Osa katoista oli korjattu hiljattain. Korjaukset oli tehty todennäköisesti samoilla alkuperäisillä kivillä.
Osassa kivikatoista oli metalliset lumiesteet. Tässä kivikatossa kivet oli muotoiltu pyöreiksi.
Kivikatto alhaalta päin kuvattuna. Ruoteet on tehty 20 mm paksusta laudasta.

// Arttu Jokinen

Lasa-marmori mukana Finlandia-talon kiviselvityksessä – tässä on kivi, joka kestää!

Finlandia-talo kuvattuna Töölönlahden yli. Nykyiset Carraran-marmorit käpristyvät ja ne on vaihdettava uusiin. (Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Finlandia-talo )
Lasa-marmori on lähes täysin valkoista kiveä Italian Alpeilta.
Kivi louhitaan vuoren sisään louhituista tunneleista. Ekologinen louhintatapa ei tuhoa ympäristöä.
Lähikuvassa näkyy kiven juovia.
Silandron sairaalaan kivet asennettiin vuonna 2001 eivätkä ne ole käpristyneet ollenkaan. Tämä kivi kestää sillä se on tiivistä. Toista vastaavaa valkoista marmoria ei maailmasta löydy.

Liuskekivikate on kaunis eikä se maadu

Oriveden musta Sisu liuskekivikate. Koko 10-40mm.

 Liuskekivikatteella voidaan helposti koristella istutusalue. Oriveden Sisu-liuskekivestä valmistettu musta kivimurske sopii väriltään erityisen hyvin havujen seuraksi. Kivikatetta levitetään kasvien alle noin 7 cm kerros. Kivikatteen alle kannattaa laittaa musta maanpeitekangas tai suodatinkangas ehkäisemään rikkaruohojen kasvamista kivien välistä.

Mustassa kivikatteessa on kahta eri kokoa. 10-40 mm kivikate sopii useimpiin käyttötarkoituksiin ja se on helppo levittää lapiolla. 40-70 mm koristekate sopii hyvin isojen pintojen kattamiseen. Iso kivikate pysyy paikoillaan myös rinteessä, eikä sadevesi vie sitä mukanaan.

Vinkki! Voit myös sekoittaa liuskekivilouhetta koristekatteen sekaan, jolloin saat istutusalueeseen ilmettä.