Kivi on kestävä ja kodikas

Havainnekuva: Arkkitehtuuritoimisto Studio Rosberg

Johanna Hernesniemi on tamperelainen sisustussuunnittelija ja muotoilija, joka on erikoistunut kotien ja julkisten tilojen kokonaisuuksiin. Johanna on työssään ihastunut luonnonmateriaalien käyttöön ja etenkin erilaiset kiviratkaisut löytävät usein tiensä Johannan suunnitelmiin.

TRENDIT VAIHTUVAT, KIVI KESTÄÄ

Suomalaiset ovat luonteeltaan varovaisia ja saattavat jo rakennusvaiheessa murehtia mahdollista myyntitilannetta, joten materiaaliratkaisutkin ovat niin ikään varovaisia kun pelataan varman päälle. Rohkeus on kuitenkin lisääntynyt ja rouheita ratkaisuja on havaittavissa enemmän ja enemmän. Julkisissa kohteissa jopa ihailtavan paljon.

”Laattakaupoista ei yksinkertaisesti löydy yhtä kauniita ja ajattomia tuotteita. Käytän kiveä sisustusratkaisuissa sen ajattomuuden takia. Trendit tulevat ja menevät mutta olen huomannut luonnonmateriaalien ilme ei kovin nopeasti vanhene.”

Kivissä on valinnanvaraa niin muotojen kuin värienkin suhteen ja kiven ekologisuus rakennusmateriaalina on kasvattanut kiinnostusta.

”Suunnittelijan työ on asiakaslähtöistä ja tavoitteenani on luoda aina asukkaan näköinen ja toiveiden mukainen kokonaisuus. Lempikohteitani ovat sellaiset, joissa saa toteuttaa omaa filosofiaa ja valita itselleni mieleisiä materiaaleja. Asiakasta miellyttäen, totta kai.”

LUONNONKIVI KORISTAA ASUNTOMESSUKOHDETTA

Havainnekuva: Arkkitehtuuritoimisto Studio Rosberg

Villa Nordic Stories on Ollikaisen Hirsirakenteen kaksikerroksinen hirsitalo, joka valmistuu Lohjan asuntomessualueelle Hiidensalmelle. Kohteen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Studio Rosberg. Puu ja kivi yhdistyvät Villa Nordic Storiesin julkisivussa kauniisti sisäänkäynnin yhteydessä ja sama luonnonmateriaalien yhteinen leikki jatkuu talon sisäpuolellakin.

”Asiakkaalla oli selkeä ajatus siitä millaista kiveä kohteessa käytetään ja miten materiaali tuodaan esille myös sisustuksessa.”

Havainnekuva: Arkkitehtuuritoimisto Studio Rosberg

Julkisivussa ja sisätiloissa käytettäväksi kiveksi valikoitu Sisu-liuskekivilaatta, kotimaisesta liuskekivestä sahattu musta luonnonkivilaatta. Terassilla oleva ulkotakka päällystettiin myös samalla kivellä. Mustan kiven vastapainoksi lattiaan valittiin vaaleasävyinen Jura-kalkkikivilaatta.

ASIANTUNTIJA AUTTAA

Liuskemestarit toimi projektissa tuttuun tapaan myös kiviasennuksen asiantuntijana kun kivien kiinnitykselle hirsitalon seinään etsittiin parasta ratkaisua. Johanna kävi asiakkaan kanssa myös tutustumassa kotimaiseen liuskekivituotantoon Liuskemestareiden louhoksella Orivedellä.

”Vierailulta mukaan saatujen ideoiden sekä mallikivien avulla suunnittelu ja lopputuloksen hahmottelu kävi helposti, Hernesniemi kiittelee.”

Sisu-liuskekivilaatassa kiven yksityiskohdat erottuvat ja tekevät kivipinnasta elävän.

Luonnonkiven asiantuntija apunasi:


MYYNTI
0207 995 660

SÄHKÖPOSTI
myynti@liuskemestarit.fi

NEUVONTA
0207 995 668

Lapin kullan kimallusta omassa olohuoneessa

Lappi-muurausliuske on kotimaisesta Lokan liuskekivestä valmistettu luonnonkivitiili. Lappi erottuu edukseen muista liuskeista sen välkehtivän valkoisen pinnan vuoksi. Muurauskiven murrettu pinta ei ole täysin valkoinen vaan seassa on paikoitellen hieman ruskehtavia kiviä, jotka tekevät pinnasta elävän ja luonnollisen näköisen.

Muurausliusketta käytetään usein muun muassa takkojen ja julkisivujen pinnoittamiseen, mutta Jarno Marjamäki valitsi Lappi-kiven rivitalohuoneistoja erottavan väliseinän pinnoitusmateriaaliksi.

Halusin tehdä seinästä näyttävän ja erottuvan luonnonmateriaaleja hyödyntämällä. Alun perin tarkoitus oli tehdä vain seinäpinnoite, mutta massiivinen kiviseinä toimii myös ääntä eristävänä rakenteena, Jarno kertoo.

Seinä syntyi Jarnon ja hänen kivialalla työskentelevän isänsä yhteistyönä. Kivet kiinnitettiin seinään muuraussiteiden avulla ja saumaväriksi valikoitui kiveä korostava vaalea sävy. Seinän ja kivien väliin jätettiin ilmarako. Samasta kivestä on saatavilla myös noin 20–30 mm syvää verhoilukiveä, jonka voi kiinnittää seinäpintaan laastilla.

Vaikka Lappi-kvartsiitti on ominaisuuksiltaan kova ja kestävä ratkaisu, lopputulos on rauhoittava ja tunnelmallinen. Kiven lähes valkoinen pinta taittaa kauniisti valoa ja kohdevaloilla saa helposti tuotua esiin kiven pinnan yksityiskohtia. Vaalea seinä istuu hyvin skandinaaviseen sisustustyyliin.

Vaalean kvartsiittiliuskeen tiiviin pinnan ansiosta kivi ei ime likaa itseensä, eli valmiin kivipinnan puhtaanapito on helppoa.

Videolla vaihtuva valaistus tuo kiviseinästä esiin täysin uusia puolia.

Ihmisten mielikuva kiviseinästä on usein synkkä, mutta tämän nähdessään mieli on muuttunut, Jarno tuumaa valojen vaihtuessa.

Lappi-muurausliuskeen ja muut muurattavat kivet löydät tuotteet-alasivulta: https://liuskemestarit.fi/tuotekategoria/muurattavat-kivet/

Leafstones: Ekologinen, kestävä ja luova ratkaisu

Järjestimme torstaina 3.12.2020 #EKOSTONE-tapahtuman. Oriveden Wanhalta Meijeriltä striimattu lähetys keräsi linjoille noin 200 arkkitehtia ja luonnonkivirakentamisesta kiinnostunutta katsojaa.

Liuskemestareiden kivispesialisti Arttu Jokinen esitteli uudenlaista Leafstones®-julkisivujärjestelmää, jonka ansiosta luonnonkivestä voi rakentaa kestävän ja kustannustehokkaan paanumaisen julkisivun.

Mikä #EKOSTONE

Kiven ekologisuus perustuu siihen, että luonnonmateriaalina sen valmistukseen ei käytetä juurikaan energiaa. Rakennustuotteen käyttövaiheen päästöihin vaikuttavat myös huoltovaatimukset, korjaustarpeet ja -mahdollisuudet sekä käyttöikä. Kivijulkisivulla on pitkä elinkaari eikä sitä tarvitse maalata, käsitellä tai kyllästää.

Kiven ja puun luonnollinen liitto

Kiveä käytetään paljon puurakenteisten talojen julkisivumateriaalina, sillä puuta ja kiveä yhdistää muun muassa luonnonmukaisuus ja pieni hiilijalanjälki. Kiveä voi käyttää myös betonirakenteiden verhouksiin ja esimerkiksi vanhojen elementtitalojen julkisivusaneeraukseen.

Leafstones-järjestelmä tarjoaa ratkaisut niin pientalojen kuin korkeiden kerrostalojenkin julkisivuverhouksen toteuttamiseen. Profiilien, koukkujen ja ruuvien avulla saadaan vedenpitävä ja kevyt rakenne, joka kestää Suomen sääoloissa vähintään 100 vuotta. Paanumaisella ladontamenetelmällä voidaan toteuttaa myös kivikattoja.

Vaikea löytää vertailukohdetta

Jesper Voetman toi lähetykseen terveiset Tanskasta, missä kivirakentaminen on ollut yleistä jo pitkään. Jesperin mukaan tanskalaisessa rakentamisessa suositaan tänä päivänä puutaloja ja julkisivuista pyritään tekemään uniikkeja yhdistelemällä eri materiaaleja. Tähän tarkoitukseen luonnonkivi sopii erinomaisesti, sillä luonnonmateriaalista ei saa rakennettua kahta samanlaista.

Tanskassa riittää rantaviivaa ja meren lähelle rakentaminen vaatii julkisivumateriaalilta kestävyyttä, sillä sen pintaa pieksee niin tuuli kuin merivesikin. Kivi kestää kovaa säärasitusta eikä väri haalistu UV-säteiden vaikutuksesta. Kivellä voi myös toteuttaa yksityiskohtia, joihin muut materiaalit eivät taivu. Katto ja fasadi on mahdollista tehdä samasta materiaalista ja kivinen sokkeli voi jatkua maahan asti.

Koska sekä katto että seinä ovat samaa vedenpitävää rakennetta, rakennus on voitu toteuttaa lyhyellä räystäällä.

Liuskemestarit Oy on kaikenlaisen kivirakentamisen asiantuntija. Ota rohkeasti yhteyttä niin etsimme kohteeseesi sopivan luonnonmukaisen ratkaisun!

0207 995 660

myynti@liuskemestarit.fi

Finlandia-talo saa arvoisensa julkisivun maailman parhaasta marmorista

Alvar Aallon suunnittelema Finlandia-talo kuvattuna Töölönlahden yli.  (Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Finlandia-talo)

Kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti poikkeuksellisen arvokkaan Finlandia-talon perusparannus käynnistyy vuoden 2022 alussa. Finlandia-talo on eräs Alvar Aallon kansainvälisesti tunnetuimpia töitä ja rakennus lähiympäristöineen on suojeltu rakennussuojelulain nojalla. Niinpä valittavan julkisivumateriaalin tuli täyttää tarkat kriteerit niin teknisten ominaisuuksien kuin ulkonäönkin suhteen.

Liuskemestarit suositteli Lasan marmoria

Vuosia kestäneen tutkimus- ja selvitystyön jälkeen julkisivumateriaaliksi valittiin italialainen Lasan alueen valkoinen marmori. Lasa Bianco Nuvolato muistuttaa värisävyltään ja kuvioinniltaan Finlandia-talon alkuperäistä Carraran marmoria, joka ei kuitenkaan selviytynyt Suomen säärasituksesta kunnialla vaan laatat alkoivat käpristyä seinässä jo vuoden jälkeen asennuksesta.

Liuskemestareiden Arttu Jokinen toimi marmorin louhinnasta, leikkauksesta, sahauksesta ja kuljetuksesta vastaavan Lasa Marmo -yhtiön edustajana toimittaen tarvittavat tekniset dokumentit ja lausunnot sekä testauksessa käytetyt mallipalat.

Laadun takeena tarkat testit

Finlandia-talon seinissä on kaikkiaan seitsemän tuhatta neliömetriä uusittavia laattoja. Lasan marmori on vaihtoehdoista kallein, mutta ylivertaisten teknisten ominaisuuksiensa ansiosta varmasti hintansa veroinen.  Uusitun julkisivun tulisi kestää Helsingin ilmaston säärasituksia jopa viisikymmentä vuotta.

Julkisivun materiaalivalintaa on valmisteltu vuosia kartoittamalla, miten eri marmorityypit ja vaihtoehtoiset materiaalit, kuten luonnonkivet ja teollisesti valmistetut tuotteet kestävät Suomen säätä. Eri materiaaleja testattiin laboratoriossa sekä koeseinällä Finlandia-talon katolla. Lisäksi valintaa varten kartoitettiin erilaisia referenssikohteita, joissa materiaalia on käytetty.

Lasan marmorissa käyristyminen on minimaalista, värimuutokset vähäisiä ja lujuuden muutokset ovat hyväksytyllä tasolla. Lisäksi laadunvarmistukselle on hyvät edellytykset sillä koko tuotantoprosessi on yhden toimittajan vastuulla. Niinpä materiaalille voidaan asettaa valvottavat raja-arvot niin teknisten seikkojen kuin esteettistenkin ominaisuuksien osalta.

Asiantuntijana toiminut Liuskemestareiden Arttu Jokinen on tehnyt töitä luonnonkiven parissa lähes koko elämänsä ja tuntee myös Etelä-Tirolin alueelta louhittavan marmorin hyvin.

”Lasa Marmo louhii maailman parasta marmoria eikä toista vastaavaa valkoista marmoria maailmasta löydy, kuten vuosia kestäneessä testauksessakin todettiin. Finlandia-talo saa varmasti arvoisensa ja vähintään viisikymmentä vuotta kestävän julkisivun.”

Lisätietoja:

Arttu Jokinen

0400 818 639

arttu.jokinen@liuskemestarit.fi

Kivi joka kestää! Lasa Bianco Nuvolato -marmori valittiin Finlandia-talon julkisivukiveksi.

Alvar Aallon suunnittelema Finlandia-talo kuvattuna Töölönlahden yli. Alkuperäisessä julkisivussa käytetty Carraran marmori ei kestänyt toisellakaan yrittämällä Suomen säärasitusta, mutta Lasan marmori on laajan ja huolellisen testauksen perusteella pohjoisen sääolot kestävä kivi. (Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Finlandia-talo )
Lasa Marmo louhii lähes täysin valkoista marmoria Italian Alpeilta.
Lasan tuotevalikoima koostuu saman kiven kymmenestä eri värivariaatiosta ja vaihtoehtoja löytyy täysin valkoisesta juovikkaaseen. Finlandia-taloon valittu Bianco Nuvolato on valikoiman valkoisimmasta päästä, mutta siinä on hieman elävyyttä tuovaa kuviota.
Louhos on vaikuttavan näköinen, sillä kivi louhitaan vuoren sisään louhituista tunneleista. Maan alla tapahtuva louhinta ei muuta alppimaisemaa ja kivi on käyttöikänsä puolesta muutenkin ekologinen valinta.
Lasan marmori on tiivistä ja kestävää, eikä toista vastaavaa valkoista marmoria maailmasta löydy. Italialaiseen Silandron sairaalaan asennettiin kivijulkisivu vuonna 2001 ja marmori on osoittautunut maineensa veroiseksi valinnaksi.

Luonnonkiviteollisuus iso tekijä ilmastotalkoissa

Rakennukset ja rakentaminen aiheuttavat noin kolmanneksen maailman kasvihuonepäästöistä. Rakentamiseen käytettävien materiaalien valmistus tuottaa 11 prosenttia globaaleista ilmastopäästöistä eli moninkertaisesti lentoliikenteeseen verrattuna.

Suomen valtio on asettanut hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen takarajaksi vuoden 2035. Lisäksi useat kunnat ja kaupungit ovat ilmoittaneet omat tavoitteensa hiilineutraaliudelle. Osana valtion hiilineutraaliustavoitetta Ympäristöministeriö on kehittänyt arviointimenetelmän, jonka avulla rakentamisen ilmastovaikutukset voidaan laskea koko rakennuksen elinkaaren ajalta rakennustuotteiden valmistuksesta aina rakennuksen purkamiseen ja kierrätykseen saakka.

Ympäristöministeriön vähähiilisen rakentamisen tiekartan päämääränä on tuoda rakennusten hiilijalanjäljet osaksi säädösohjausta.

Luonnonkivi on vähäpäästöinen valinta

Luonnonkiviteollisuutta edustavien yritysten etujärjestö Kivi Ry käynnisti syksyllä 2019 hankkeen, jossa selvitettiin kotimaisten luonnonkivituotteiden ilmastokuormitusta.

Elinkaariarviointeihin erikoistunut Bionova Ltd laski Kivi ry:n toimeksiannosta kotimaisesta luonnonkivestä valmistettujen kivituotteiden eurooppalaisten EN 15804 ja ISO 14025 -standardien mukaiset ympäristöselosteet eli EPD:t. Selosteen avulla luonnonkiven ympäristövaikutukset voi luotettavasti osoittaa ja vertailla niitä vaihtoehtoisiin tai muualla tuotettuihin materiaaleihin.

Selvityksen mukaan kotimaisen luonnonkiven aiheuttama ilmastokuormitus on hyvin alhainen muun muassa pitkän käyttöiän ja kierrätettävyyden ansiosta. Esimerkiksi Liuskemestareiden Sisu-pihakiven ilmastokuormitus neliötä kohden on vain 2,89 kiloa hiilidioksidia, kun betonikiven ilmastokuormitus on noin 30 kiloa hiilidioksidia neliössä. Liuskekiven ympäristövaikutukset ovat siis vain kymmenesosa betoniin verrattuna.

”Ainoa liuskekiveä ’vihreämpi’ terassimateriaali on käsittelemätön puu, jonka hiilijalanjälki on negatiivinen”, Liuskemestareiden Arttu Jokinen kertoo.

”Suomalaisten kivituotteiden matalaan hiilijalanjälkeen vaikuttaa se, että niiden valmistamiseen ei vaadita pitkiä hankintaketjuja tai useita materiaaleja”, Kivi ry:n toiminnanjohtaja Sini Laine selvittää.

Käsityönä tehty kivi ei kuormita

Luonnonkiven elinkaaren käyttöominaisuudet ovat myös hyvät, kun niitä tarkastellaan ympäristönäkökulmasta. Rakennustuotteen käyttövaiheen päästöihin vaikuttavat muun muassa huoltovaatimukset, korjaustarpeet ja -mahdollisuudet sekä käyttöikä. Kivi on käytännössä ikuinen ja senkin jälkeen kierrätettävissä. Kivi on siitä mainio materiaali, että sitä voidaan uusiokäyttää suoraan purkamisvaiheen jälkeen ilman käsittelyä tai korjaamista.

”Oriveden louhoksella syntyvän Sisu-liuskekiven hiilijalanjälki pysyy matalana myös tuotannon korkean käsityöasteen ansiosta. Kiilan ja vasaran avulla kiviä liuskeeksi halkova kivenhakkaaja on vähäpäästöinen ’tuotantokone’, Arttu Jokinen naurahtaa.  

Kaikkea kivimateriaalia ei saa jalostettua liuskekiveksi, joten se hyödynnetään muilla tavoin. Louheesta valikoidaan neliskanttiset muurikivet ja loppu murskataan koristekiveksi tai myydään tierakentamiseen.

”Olisi toivottavaa, että julkisissa hankinnoissa otettaisiin huomioon jatkossa rakennusmateriaalien aiheuttama hiilijalanjälki, kun vertailutietoa alkaa olla hyvin tarjolla”, Sini Laine kannustaa.

Leafstones – Kivenkova julkisivu

Liuskekivikatto on tuttu näky vanhoissa arvorakennuksissa Keski-Euroopassa, Norjassa ja Ruotsissa. Liuskekiveä on käytetty Suomessakin arvorakennusten vesikattomateriaalina ja tunnetuimpia kohteita ovat Kansallismuseo ja Aleksanterinkatu 13 Helsingissä. Ominaisuuksiensa ansiosta liuskekiven käyttö julkisivumateriaalina yleistyy jatkuvasti.

Liuskekivi on materiaalina erityinen. Sillä on erinomainen taivutusvetolujuus, se kestää UV-säteilyä haalistumatta eikä se pala tai rapaudu. Kivipinta luo rakennukselle pitkän, pysyvän ja lähes huoltovapaan pinnan, jota ei tarvitse maalata. Liuskekiven käyttöikä vesikatteissa ja julkisivuissa on yli 100 vuotta, eli luonnonkivi on elinkaarensa ansiosta edullinen ja ekologinen materiaalivalinta.

Uusi innovaatio kestää Suomen sääolot

Liuskemestarit ryhtyi kehittämään Suomeen soveltuvaa kivipaanujulkisivujärjestelmää vuonna 2015. Ensimmäinen pilottikohde valmistui vuonna 2018 ja Suomen sääoloihin suunniteltu Leafstones-kivipaanujärjestelmä lanseerattiin joulukuussa vuonna 2020.

Perinteisessä paanukiviasennuksessa liuskekivet ladotaan kolmeen kerrokseen, mutta Leafstones-järjestelmässä kivikerroksia on vain yksi ja kivet limittyvät 50mm. Uudenlaisen asennustekniikan ansiosta syntyy huomattavaa säästöä materiaalikuluissa ja asennustyössä.

Paanumaiset liuskekivet kiinnitetään ruostumattomasta teräksestä valmistetuilla ruuveilla tai koukuilla rakennuksen julkisivun puukoolaukseen tai metalliseen hattuprofiiliin. Korroosiosuojattu teräsprofiili voidaan asentaa suoraan esimerkiksi betonirungon pintaan ja puukoolaus puolestaan soveltuu erinomaisesti käytettäväksi puurunkoisisten rakennusten julkisivuissa.

Leafstones-järjestelmässä käytettäviksi kiviksi on valikoitu viisi Suomen sääoloissa kestäviksi todettua vaihtoehtoa, jotka ovat kaikki myös CE-merkittyjä. Yleisin käytettävä kivikoko on 250×400 mm ja suurin mahdollinen koko on 300×600 mm.

Kivi käy kaikkiin kohteisiin

Liuskekiven käyttö julkisivuissa tuo vaihtoehtoja suunnitteluvaiheeseen. Kivi sopii koko rakennuksen julkisivumateriaaliksi tai esimerkiksi tehosteeksi yhdelle seinälle. Värisävyt kestävät haalistumatta ja kivipinta ei vaurioidu, vaikka rakennus liikkuu, värähtelee tai painuu. Kivi kestää myös liuottimia tai rannikkoalueiden suolarasitusta. Ohuella, paksuudeltaan alle 1 cm:n kivellä voidaan toteuttaa julkisivut räystäästä maahan saakka, eli erillistä sokkelia ei välttämättä tarvita.

Kivijulkisivu sopii uudiskohteiden lisäksi erinomaisesti saneerauskohteisiin, sillä vanhat tuulettuvat julkisivurakenteet on helppo korvata Leafstones-järjestelmällä.

Asentaminen on erikoisammattitaitoa vaativa työ. Liuskekivijulkisivu vaatii hyvän asentajan ja oikeat materiaalit. Liuskemestareilta saat parhaan asiantuntemuksen kaikkeen kivirakentamiseen liittyen. Tutustu Leafstones-järjestelmään ja kivivaihtoehtoihin tarkemmin täällä:

Voit myös ottaa yhteyttä myyntiimme:

0207 995 660

tai

myynti@liuskemestarit.fi

#ekostone2020, ilmoittaudu mukaan tapahtumaan.

Siisti muuri ekologisesta sivutuotteesta

Liuskekivituotannossa syntyy paljon kiveä, joka ei lohkea laatoiksi tai on kokonsa puolesta liian pientä liuskekivilaataksi. Tämä kivi kerätään talteen ja valikoidaan siitä käsin Sisu Neva -muurikiveksi soveltuvat neliskulmaiset lohkareet, jotka myydään kuormalavoille pakattuina. Sisu Neva on ekologinen ja edullinen raaka-aine, sillä materiaalikustannus valmista muurineliötä kohti on alle 100 €.

Helppo asentaa

Matalat eli alle metrin korkuisten rakennelmien teko ei vaadi erityisosaamista ja Sisu Nevaa suositellaan asennettavaksi kuivaladottuna, eli ilman laastia. Käsin valikoituja muurikiviä ei tarvitse asennusvaiheessa juurikaan muokata, vaan kivet ladotaan päällekkäin siten, että kivien väliin jää mahdollisimman vähän tyhjää tilaa. Lopputuloksena on luonnonmukainen tukirakenne, joka istuu ympäristöönsä ja on huoltovapaa. Muurin julkisivun väri vaihtelee mustasta ruskeaan. 

Kestävä ja kaunis

Huolellisesti ladottu muuri kestää paikallaan jopa tuhansia vuosia. Muuri kestää myös maan elämistä eikä vaadi yhtä perusteellisia pohjatöitä kuin esimerkiksi muurauslaastilla toteutettu tai betonilla tuettu muuri. Sisu Neva on muuntojoustava ratkaisu eli muuria voi helposti laajentaa tai halutessaan osan voi helposti purkaa ja rakentaa tilalle esimerkiksi portaat.

Koska kyseessä on aito luonnonkivi, sen valmistus ei lopu eikä tuote poistu mallistosta vaan materiaalia on aina saatavissa lisää. Mikäli kohteessa on tarve todella jykevälle ratkaisulle, tuotevalikoimasta löytyy myös XL-kokoisia muurikiviä esimerkiksi rantapenkereen tueksi tai muuten näyttäväksi yksityiskohdaksi.

Mikäli mietit muurin rakentamista, voit tutustua Sisu Neva -muurikiveen tarkemmin täällä:

Tai voit olla yhteydessä

0207 995 660

myynti@liuskemestarit.fi

GftK: Modernien sauma-aineiden aatelia

Vuonna 2018 avattu taidemuseo Amos Rex sijaitsee Helsingin Lasipalatsissa. Kohde palkittiin vuoden 2018 betonirakenteena taitavasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta sekä laadukkaasta rakennuttamisesta ja toteutuksesta.

Arkkitehti kutsui kivirakentamisen asiantuntijan avuksi

Liuskemestarit tarjosi avuksi Amos Rex -urakkaan asiantuntijuuttaan sekä toimitti saumausaineet tapahtuma-aukiolle, jonka päällystykseen käytetystä erikoisvalmisteisesta betonikivestä rakennettua saumattavaa pinta-alaa kertyi yhteensä 1700 neliötä. Lisävaatimuksia sauma-aineelle asetti rakennuskohteen kumpuileva muoto sekä siihen kohdistuva rasitus. Vuonna 2018 Amos Rexissä vieraili 500 000 kävijää, jonka lisäksi aukiolla muun muassa skeitataan ja lasketaan talvella liukumäkeä.

“Maanalaisen museon ainoa julkisivu on sen katto. Halusimme sille uniikin muodon ja pinnan, joka vaati erityistä osaamista sekä suunnittelijoilta että toteuttajilta”, toteaa kohteen arkkitehti, JKMM-arkkitehtitoimiston Asmo Jaaksi.

Jaaksi etsi kovien kriteerien mukaista sauma-ainetta ja päätti ottaa yhteyttä kivirakentamisen ammattilaisiin. Liuskemestarit osoitti ratkaisuksi GftK:n tuoteperheestä vdw 400 -sementtilaastin. Vettä pidättävä sauma-aine voidaan levittää saumoihin levittämällä aina kivien yli. Saumaustekniikka säästää ennen kaikkea aikaa leveitä saumoja täytettäessä.

Haastava kohde vaatii hyvät aineet

GftK on saksalainen saumalaastien valmistaja, joka on erikoistunut pihakivien saumalaastien kehittämiseen. Vdw-tuoteperheeseen kuuluu yli kymmenen saumalaastia, joista voi valita parhaan käyttökohteen rasituksen ja saumaleveyden mukaan.

Vdv 400 -sauma-aine todettiin koesaumauksessa toimivaksi ratkaisuksi ja siihen lisättiin vielä titaanioksidia vaalean värisävyn saavuttamiseksi. Pystysaumoja varten seokseen lisättiin myös hidastinta työstöajan pidentämiseksi. Kun itse rakentaminen alkoi, Liuskemestarit kävi ohjeistamassa kohteen kivirakentamisesta vastanneen Viher-Pirkan väkeä työmaalla.

Ennen saumausta kiveys käsiteltiin vdw 950 -suoja-aineella, joka helpotti kivien puhdistusta saumauksen jälkeen. Lopputuloksena oli ulkoasultaan suunnitelmien mukainen sauma, joka on myös todella kestävä ja luja. Vdw-tuoteperheestä löytyy sopiva sauma-aine kaikkiin kohteisiin. Aineita on myös mahdollista muokata käyttökohteen mukaan.

Kun ongelmanratkaisuun kaivataan kivirakentamisen ammattilaisten apua, ota yhteyttä:

0207 995 660

myynti@liuskemestarit.fi

Liuskekiven lohkominen laatoiksi on käsityötä

Liuskekivi on hyvin vanhaa, sedimentoitunutta merenpohjaa. Se poikkeaa graniiteista ja marmoreista, sillä se nimensä mukaisesti liuskottuu. Oriveden liuskekivi kerrostui merenpohjaan noin 1,7 miljardia vuotta sitten. Silloin meressä sattui olemaan tyyni kausi, jonka ansiosta kerrokset ovat suoria ja selkeitä – tästä syystä liuskekivi lohkeaa hyvin myös käsityökaluilla. Kotimaisista kivistä ei löydy fossiileja, sillä kiven muodostumisajankohtana ei maapallolla ollut vielä elämää.

Talvista kiven louhintatyötä Liuskemestareiden Oriveden louhoksessa.

Oriveden Sisu-liuskekivi on sitkeää sillä se on puristunut kasaan käytyään noin 40km syvyydessä. Tätä luonnon omaa puristusprosessia kutsutaan metamorfoosiksi. Lujuudesta on hyötyä etenkin pihakivissä, joissa myös ohut kivi kestää hyvin kuormitusta halkeamatta.

Maapallon luonnonkivivarat ovat lähes rajattomat. Uutta kiveä syntyy koko ajan lisää. Maan kamara on kiveä! Luonnonkivi on ekologista, sillä maapallo on jo itsessään tehnyt suurimman työn, eikä kiven valmistukseen tarvita enään juurikaan energiaa tai fossiilisia polttoaineita.

Kivilouhe siivutetaan liuskekiviksi kiilalla ja vasaralla.

Kaikki liuskekivi ei halkea levyiksi. Kun kivi ei halkea se silti hyödynnetään. Louheesta valikoidaan neliskanttiset muurikivet ja loppu murskataan koristekiveksi tai se myydään louheena tierakentamiseen. Mustaa murskattua liuskekiveä käytetään istutuksissa kuorikatteen korvaajana tai talojen sokkeleiden vierustojen koristeena.

Liuskekivikate istutuksen katteena.
Kiviaines, mikä ei halkea liuskeiksi, kerätään muurikiviksi.