Kuningatarvuori on Hangon uusi merellinen kaupunginosa, jossa näkyy purjehdusta rakastavan arkkitehtiparin kädenjälki. Sebastian ja Tuua Cedercreutz suunnittelevat aikaa kestäviä, visuaalisesti näyttäviä kohteita myös haastaviin olosuhteisiin.
Korkealaatuisista kiinteistöhankkeista tunnettu Regatta Resorts haluaa kehittää Hankoa uniikkina matkailukohteena, mutta myös poikkeuksellisena suomalaisena asuinalueena. Paikka on täysin ainutlaatuinen, joten sen ehdoilla tehdään kaikki: asemapiirustukset, asuntopohjat, pihajärjestelyt ja materiaalivalinnat.
Hangon Kuningatarvuori on Manner-Suomen eteläisin asuinalue, joka on elänyt asemakaavasuunnitelmana omaa elämäänsä jo pitkään. Alue on sama, jolle liikemies Harry Harkimo visioi jo yli vuosikymmen sitten asuntoja, ja etsi hankkeelleen vetäjää Diili-ohjelmassa. Lopulta alueelle löytyi juuri oikeat kehittäjät muuta kautta, ja näkemyksellisten arkkitehtien visiot ovat alkaneet konkretisoitua merenrantamiljöössä.
Monien visioiden takana on Cedercreutz Arkkitehdit eli Sebastian ja Tuua Cedercreutz. Suunnittelun lähtökohtana on ollut merellinen beach house -tunnelma kestävillä, luonnonmukaisilla ja näyttävillä rakennusratkaisuilla toteuttaen.
Kestävyyden ja kauneuden toimiva liitto
Vuonna 2022 valmistui alueen ensimmäinen kohde: viuhkamainen, kolmesta rakennusblokista koostuva nelikerroksinen As Oy Hangon Kuningatarranta. Viereen on valmistumassa As Oy Hangon Kuningatarvuori. Rakennuksen muoto jatkaa kadun kaarevaa linjaa. Asuinkerroksia on kolme, ja kahdella asunnolla on kahden makuuhuoneen kokoinen kattolyhty ”ullakolla”.
Luksuskerrostalojen lisäksi alueelle on jo noussut kahdeksan villaa. Kuningatarniemen huvilat on suunniteltu asukkaiden toiveita huomioiden, mutta tarkasti alueen uniikkia yleisilmettä vaalien.
– Kostea ja suolainen meri-ilmasto haastaa rakennusten julkisivuja. Materiaalien kestävyys käyttökohteessa on meille arkkitehteina aina kaiken lähtökohta. Halusimme materiaalin, joka joko vanhenee kauniisti tai on helposti huollettavaa. Liuskekivipaanu on myös visuaalisesti näyttävää, kertoo Tuua Cedercreutz.
Liuskekiveä on käytetty jo tuhansia vuosia Norjan ja Skotlannin karuissa ilmastoissa, joten Hangon meri-ilmastoa ajatellen kestävyydestä oli jo hyvät näytöt. Bernardos-kivipaanu on aidosta liuskekivestä sahattu julkisivukivi. Fylliittiliuske ei rapaudu, joten kestävyyttä riittää vaikka vuosituhansiksi.
Bernardos sopi Cedercreutzien visioihin täydellisesti, sillä kestävä luonnonmateriaali vanhenee arvokkaasti. Esteettinen kestävyys onkin arkkitehdeille vähintään yhtä tärkeää kuin tekninen kestävyys.
– Haluamme, että suunnittelemamme rakennukset ovat pitkäikäisiä, joten myös rakennusteknisillä ratkaisuilla on iso merkitys. Merenrantakohteessa on tärkeää, ettei vesi pääse julkisivuun. Leafstones oli tähän paras tekninen ratkaisu, Sebastian Cedercreutz kertoo.
Leafstones on erittäin hyvin tuulettuva liuskekivipaanujen asennusjärjestelmä. Musta kivi lämmittää tuuletusraon, jolloin hormiefekti toimii tehokkaasti. Rakenne pitää lämmöneristeet kuivina ja estää homeiden kasvun. Kiviverhous on kuin panssari rakenteen päällä. Se kestää UV-säteet, myrskyt ja sateet sekä pitää rakenteet ja lämmöneristeet suojassa vuodesta toiseen.
Liuskekiven moderni ja skarppi ilme
Liuskekivellä on nykyisin monia olomuotoja erilaisina tuotteina. Cedercreutzit ovat ihastuneet julkisivuverhoiluun moderneja mahdollisuuksia tarjoaviin liuskekivipaanuihin, joita on Liuskemestareiden valikoimissa monissa eri sävyissä.
– Rosopintainen luonnonmukaisuus yhdistettynä systemaattiseen muotoon tekee kivipaanusta skarpin tuotteen, josta erityisesti pidämme. Raffi luonnonmateriaali on arkkitehtonisesti terävä, ja sillä saa tehtyä selkeitä kokonaisuuksia. Kivipaanujen latominen on Suomessa uudenlainen tapa käyttää liuskekiveä aiempaa luovemmin, Sebastian toteaa.
Ladotut kivipaanut sopivat erinomaisesti myös kivimuureihin, joita niitäkin voi löytää Kuningatarvuoresta. Päärooli liuskekivellä on kuitenkin rakennusten julkisivuissa.
– Kerrostalojen liuskekivipäädyt luovat värimaailmaan kaipaamaamme kontrastia. Tumma paanumuotoinen luonnonkivi luo kauniisti valoa ja varjoa. Yhdessä vaaleiden julkisivupintojen ja katoissa käytetyn lämpökäsitellyn puun kanssa syntyy ajaton, maisemaa kunnioittava yleisilme, Tuua kuvailee.
Tummat ikkunakarmit toistavat kivipaanun värimaailmaa. Klassista maalattua lautaa on kolmessa eri sävyssä. Kivi on voimakas elementti Hangon Kuningatarvuoressa, sillä koko ranta on kivetetty. Liuskekivipaanu visuaalisena tehosteena sopii loistavasti miljööseen.
– Valitut detaljit toistuvat molemmissa jo valmistuneissa kerrostaloissa, mutta samoja materiaaleja on haluttu käyttää myös alueen huviloissa, jotta yleisilme on yhdenmukainen. Alueelle suunnitellun hotellin julkisivussa liuskekivipaanu on myös mukana – sitten kun tuo hanke käynnistyy.
Kaksi alueen tonttia on vielä tyhjillään, mutta luonnossuunnitelmissa sama teema luonnollisesti jatkuu, jotta uudesta kaupunginosasta syntyy yhtenäinen, mietityillä viheristutuksilla viimeistelty kokonaisuus.
Kumppanin on tunnettava tuotteensa
Liuskemestarit valikoitui Cedercreutz Arkkitehtien kumppaniksi kohteeseen sopivien laatutuotteiden, mutta myös vahvan asiantuntijuutensa myötä. Cedercreutzit arvostavat, että kumppani tuntee aidosti myymänsä tuotteen jokaisen yksityiskohdan. Näin ei läheskään aina ole, jos materiaalit tilataan laattaliikkeeltä, joka saattaa edustaa jopa tuhansia eri tavoin käyttäytyviä materiaaleja.
– Me kerromme arkkitehdin vision ja Liuskemestarit tulkitsee meille eksaktisti, mitä visiomme vaatii rakennusteknisesti ja tarjoaa asennukseen ammattitaitoiset tekijät. Arvostamme suomalaisen kumppanin tietotaitoa ja sitä, että aina voi soittaa ja kysyä, jos joku mietityttää.
Cedercreutz Arkkitehdit on käyttänyt liuskekiveä materiaalina monin tavoin myös lukuisissa aiemmissa kohteissaan. Liuskemestareiden kanssa on tehty yhteistyötä jo pitkälti vuosikymmenen ajan. Juuri nyt
työpöydällä on myös eräs yksityishuvila Kirkkonummella, johon on tulossa liuskekiveä niin julkisivuihin, piharakentamiseen kuin katollekin. Visio visuaalisesti näyttävästä liuskekivikatosta pääsee viimein toteutumaan.
Cedercreutzit suunnittelivat 1990-luvun alussa Hankoon huvilaa, johon he olisivat halunneet liuskekivikaton. Kohteessa päädyttiin tuolloin puupaanuun, joka ladottiin katolle ulkonäöllisesti liuskekivikaton tyyliin.
Liuskekivikaton toteuttajaa ei nimittäin vielä tuolloin Suomesta löytynyt. Materiaalit olisi pitänyt tilata suoraan Skotlannista ja liuskekiven asentaminen katolle oli liian vieras ja vaativa työ suomalaisasentajille, joten visio piti tuolloin haudata.
– Nyt 30 vuotta myöhemmin ympyrä sulkeutuu Liuskemestareiden ansiosta, sillä myös liuskekivikatoista on saatu kokemusta suomalaisolosuhteissa. Tulevaisuudessa voimme suunnitella liuskekiveä myös kattorakenteisiin, silloin kun se kohteeseen ja ympäristöön sopii. Rakennuksen on aina kunnioitettava ympäristöä ja tehtävä se aikaa kestäen.
Lue myös blogikirjoitus Leafstones-julkisivumenetelmän synnystä Aleksi 13:n kattosaneerausprojektin yhteydessä: