Jatkossa kolmen vuoden välein jaettavalla palkinnolla halutaan rohkaista arkkitehtejä huomioimaan kestävän kehityksen periaatteet luovista ratkaisuista ja esteettisyydestä tinkimättä.
– Ekologisuus ja rakennuksen pitkä elinkaari ovat meille aina olleet suunnittelun perusta. Haluamme valita jokaiseen kohteeseen materiaalin, joka joko vanhenee kauniisti tai sen huollettavuus hyväksytään osaksi valintaa. Oikein valittu luonnonkivi ei vanhene koskaan, mutta tarjoaa valtavasti toteutusmahdollisuuksia, totesivat Tuua ja Sebastian Cedercreutz kiitospuheessaan.
Cedercreutz Arkkitehdit Oy:n kädenjälki näkyy vahvasti Hangon Kuningatarvuoressa, josta rakentuu parhaillaan arkkitehtuuriltaan poikkeuksellinen asuinalue. Alueella sijaitsee Suomen eteläisin kerrostalo, jonka julkisivua suolainen meri-ilmasto ja suoraan avomereltä puskeva tuuli rasittavat rajusti.
(Lue projektista lisää edellisestä blogikirjoituksesta.)
– Palkinnon saaja ei ole tyytynyt tavanomaisiin ratkaisuihin, vaan on pyrkinyt luomaan yksilöllistä ja innovatiivista ympäristöä. Luonnonkiveä on käytetty rakennus- ja ympäristösuunnittelussa rohkeasti ja näkemyksellisesti, totesi luonnonkivirakentamisen asiantuntija Arttu Jokinen Stonegroup Finlandilta palkintoa jakaessaan.
Jokinen viittasi tavanomaisista poikkeavilla ratkaisuilla muun muassa Leafstones-innovaation hyödyntämiseen. Leafstones on erittäin hyvin tuulettuva liuskekivipaanujen asennusjärjestelmä. Musta kivi lämmittää tuuletusraon, jolloin hormiefekti toimii tehokkaasti. Rakenne pitää lämmöneristeet kuivina ja estää homeiden kasvun. Kiviverhous kestää UV-säteet, myrskyt ja sateet sekä pitää rakenteet ja lämmöneristeet suojassa.
Liuskekiveä on käytetty jo tuhansia vuosia Norjan ja Skotlannin karuissa ilmastoissa, joten Hangon meri-ilmastoa ajatellen kestävyydestä oli jo hyvät näytöt. Cedercreutzien Hangon-kohteisiinsa valitsema Bernardos-kivipaanu on liuskekivestä sahattu julkisivukivi. Fylliittiliuske ei rapaudu, joten kestävyyttä riittää vaikka vuosituhansiksi.
Kiven takana -palkinto jaettiin 12. maaliskuuta Pikku-Finlandiassa pidetyssä Kiven takana -seminaarissa, joka kokosi rakennusalan ammattilaisia yhteen kuulemaan luonnonkivirakentamisen mahdollisuuksista. Samalla juhlittiin Liuskemestareiden ja Stonegroup Finlandin 30-vuotista uraa suomalaisena luonnonkivirakentamisen asiantuntijana.
Innostavat puheenvuorot tekemisen ytimestä
Seminaarin pääpuhuja, Aalto-yliopiston Urban Renewal Studion opettajanakin toimiva arkkitehti Eero Lundén johdatti kuulijat videoiden ja tarinoiden avulla keskelle Italian Alppien marmorilouhimoa, johon hän oli oman uniikin suunnitteluprojektinsa myötä päässyt tutustumaan.
– En ole kivialan asiantuntija, kuten moni muu täällä salissa. Puu on minulle arkkitehtina huomattavasti tutumpi materiaali, jonka työstöä toimistomme on kehittänyt läheisessä yhteistyössä insinöörien kanssa. Syvällinen materiaalin tuntemus ja sen luontaisen käyttäytymisen ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää kaikessa arkkitehtuurissa.
Yksityisen tilaajan yhteistyöprojekti Stonegroup Finlandin kanssa on johdattanut Lundénin pohtimaan aiempaa syvällisemmin kiven merkitystä arkkitehtuurissa. Koko sivistyksen historia on tehty kiven kanssa niin antiikissa kuin meillä Suomessa; kivikirkot ovat ensimmäisiä rakennettuja monumenttejamme monella paikkakunnalla.
Eero Lundénille tutuksi tulleelta Lasan louhimolta on peräisin myös Finlandia-talon julkisivun entisöintiin valittu, Suomen haastaviin sääoloihin tutkitusti soveltuva Lasa-marmori. Stonegroup Finland vastaa Finlandia-talon käynnissä olevan restauroinnin materiaalitoimituksista ja marmorielementtien asennuksista.
– Aalto koki varmasti myös Finlandia-taloa suunnitellessaan, että nimenomaan marmori yhdistää meidät länsimaiseen sivistykseen. Linkitymme näin osaksi suurempaa historiaa, Lundén tulkitsi sielukkaasti seminaariyleisölle.
Myös viherrakentamisen tulevaisuuden teemat oli huomioitu seminaariohjelmassa. Monipuolisesti luonnonkiveä töissään hyödyntävä maisemasuunnittelija Minna Harju korosti, että ympäristökiveksi soveltuvaa materiaalia voidaan saada myös luonnonkivituotannon ”välivaiheissa”, jolloin se on todella ekologista vähäisen prosessoinnin myötä.
– Ympäristökivessä väri- ja muotoerot eivät ole koskaan virheitä, vaan ne nähdään osana kiven kauneutta. On innostavaa löytää käyttötarkoituksia myös kiville, jotka muuten jäisivät käyttämättä. Kun kaikki sivukivikin saadaan hyötykäyttöön, ollaan ekologisuuden ytimessä, Minna Harju totesi.
Stonegroup Finlandin toimitusjohtaja Tuomo Jokinen, joka on toinen yrityksen perustajaveljeksistä, palkittiin tilaisuudessa Suomen Yrittäjien myöntämällä Timanttiristillä. Tunnustus on arvokkain yrittäjäristi, jonka voi saada vähintään 30 vuoden toiminnasta yrittäjänä. Tuomo Jokisella alan yrittäjävuosia on jo 41.
Seminaarissa julkaistiin myös Kiven takana -juhlakirja, joka kertoo Jokisen veljesten Liuskemestarit-yrityksen kasvusta luonnonkivirakentamisen monipuoliseksi asiantuntijayritykseksi, joka vuonna 2023 sai uuden nimen Stonegroup Finland Oy.
Kirjan kymmenen tarkoin valittua referenssitarinaa havainnollistavat monipuolisuutta konkreettisella tavalla.