Suomen haastavissa talviolosuhteissa kivikattoon kohdistuu monenlaisia rasituksia. Jää ja lumi voivat tehdä kattoon pakkovoimia. Kivien kiinnittäminen kattokivikoukuilla on hyvä menetelmä kun halutaan helppoa huolletavuutta ja varmaa kestävyyttä kaikissa olosuhteissa.

RST kivikoukku voidaan tarvittaessa aukaista, jolloin esimerkiksi tippuneen oksan vaurioittama kivi voidaan  korjata helposti. Lapetikkaat ja lumiesteet tehdään Liuskemestareiden liuskekivkatoille valmistetuilla erikoisvalmisteisilla osilla. Liuskekivikaton asentaminen vaatii erikoisammattitaitoa. Tarkemmat detaljit suunnitellaan yleensä vasta työmaalla kattokiviasentajan kanssa.

Liuskekiveä on käytetty Suomessa jo satoja vuosia arvorakennusten vesikattomateriaalina. Tunnetuimpia rakennuksia ovat Kansallismuseo ja Aleksanterinkatu 13 Helsingissä. Myös Stockmannin torni on liuskekiveä. Näissä kohteissa kivet on kiinnitetty ruoteisiin kuparinauloilla.

Laadukas ja oikein valittu liuskekivi on erittäin kestävä. Kivi kestää helposti rapautumatta 100-200 vuotta. Yleisin katon vaurioitumisen syy on ollut ruostuneet rautanaulat, puutteellinen aluskate ja tuuletus tai vuotavat detaljit ja väärin korjatut kivet. Täysin vedenpitävä liuskekivikato saadaan yli 18 asteen kattokaltevuudella. Tätä loivemmissa katoissa kivi toimii lähinnä varsinaista vesikattoa suojaavana kerroksena. Kattoliuskeet vaativat CE-merkinnän.

Vapaamuotoisilla liuskekivillä pinnoitettu betoniporras on yleisin liuskekiviporrastyyppi. Portaaseen on erittäin tärkeää valikoida tasapaksut ja isot liuskekivilaatat. Kiven etureunan paksuus on tavallisesti 2-3cm. Kivien väliset saumat muotoillaan mahdollisimman kapeiksi ja tasalevyisiksi.

20-30mm paksut kivet voidaan kiinnittää saneerauslaastilla, jolloin asennusvaraksi mitoitetaan 37mm. Saneerauslaastilla saa kiinnittää alle 15mm kiinnityskerroksia, mikäli massaa joudutaan laittamaan kiven alle enemmän sekoitetaan saneerauslaastin sekaan S30 sementtilaastia noin 50%.

Portaan etureuna sahataan suoraksi vasta kivien kiinnityksen ja saumauksen jälkeen, jolloin etureunasta saadaan todella siisti. Etureuna viistetään kevyesti. Portaan otsa eli nousu voidaan tehdä myös kivestä. Usein portaan nousu rapataan tai maalataan.

Portaiden kivet tulisi määrittää tilattavaksi kohteeseen sopivaksi, jotta oikeanlainen valikointi osataan tehdä kivilouhoksella.

Pihaportaan tavallinen nousu on 130mm. Tavanomaisen liuskekiviportaan paksuus vaihtelee, jolloin eturaunan alle laitetaan korotuspalat samasta kivestä, kuin porras. Itse porraskiven paksuus saa tällöin vaihdella 50-130mm.

Noususta tulee korotuspalojen avulla erittäin näyttävä. Portaan nousu voi olla sahattu tai se voidaan jättää luonnon lohkopintaisesksi. Isoimmat liuskekivestä saatavat portaat ovat leveydeltään noin 100cm ja syvyyv 50cm. Askelmia voidaan sovittaa myös vierekkäin, jolloin portaan leveys voi olla jopa 20m. Isompia, jopa 2-3m leveitä kiviä saadaan välillä kalliosta, mutta niiden saatavuus on rajoitettu.

Massiivinen liuskekiviporras on näyttävä porrastyyppi. Tyypillisesti pihaportaan nousun ja etenemän pituus saadaan kaavalla 2n + e ≈ 650 mm, jossa n=nousu ja e=etenemä. Nousu ei saisi olla RMK mukaan kuitenkaan yli 130mm.

Hyvä liuskekiviportaan nousu on 100-130mm ja etenemä 400-500mm. Liuskekivet valmistetaan usein niin, että niissä on paksuusvaihtelu ilmoitettu esimerkiksi 70-150mm tai 50-100mm. Mikäli portaaseen halutaan tarkka, yhtenäinen nousu ilman erillisiä korotuspaloja voidaan kivet muotoilla tehtaalla sen mukaan. Kustannustehokkaampi tapa on kuitenkin asentaa kivet erillisten korotuspalojen avulla. 

Liuskekivillä on muurattu jo vuosisatoja rakennuksien tulisijoja. Kivi kestää erittäin hyvin kuumuutta. Oriveden mustaa liuskekiveä voidaan käyttää pihagrilleissä, jopa suoraan tulipesää vasten. Suosittelemmen kuitenkin aina erillisen tulipesän tekemistä tulitiileistä, jolloin rakenteen pitkäaikaiskestävyys on parempi.

Liuskekiveä käytetään nykyään sisätiloissa vain takkojen kuoren muurauksessa. Liuskekivellä on hyvät lämmönvarausominaisuudet ja se luovuttaa lämmön tasaisesti huoneilmaan. Tulisijan kuorimuuraus voidaan tehdä perinteisesti näkyvällä saumalla tai ns. Norjalaisella menetelmällä (Det LM103), jolloin sauma ei näy. Muurattavan liuskekiven syvyys on yleensä 5-8cm tai 8-12cm. Kivestä sahataan tiiltä vasten tuleva pinta, jotta lämpö siirtyy kiveen mahdollisimman hyvin. Kuoren ja tiilen väliin laitetaan ohut kivivilla.

Murrettu pintaisilla verhoilukivillä voidaan tehdä näyttävä saunan seinä. Epäsuora valaitus lisää kiven näyttävyyttä hämärässä saunassa. Kivet kiinnitetään sementtikuitulevyn päälle saneerauslaastilla.

Verhoilukivenä voidaan käyttä kaikkia Liuskemestareiden verhoilukiviä kuten esimerkiksi Vuono tai Neva kiveä. Yksittäiset verhoilukivet kiinnitetään tuplakiinnityksellä siten, että ensin koko taustaan levitetään saneerauslaasti, jolloin levy menee peittoon. Tämän jälkeen kiven taustalle laitetaan maalilastalla laastia ja kivi painetaan seinäpintaan. Kivet sovitellaan toisiinsa mahdollisimman tarkasti. Vaaleilla kivillä, kuten esimerkiksi Lokan valkoisella tai Paljakan pronssilla ei kiinnityslaastia värjätä, mutta Oriveden mustalla saneerauslaasti värjätään mustaksi. Verhoilukiviä ei yleensä saumata.

Saunassa liuskekivet voidaan asentaa suoraan palomuuriin. Puurakenteeseen kivet asennetaan sementtikuitulevyn päälle. Sementtikuitulevyksi kannattaa valita kosteutta hyvin kestävä ja jäykistetty levy kuten esim. Knauf Aqua Outdoor -levy.

10-20mm paksut kivet voidaan kiinnittää saneerauslaastilla. Yli 20mm paksuihin liuskekiviin käytetään kiinnityksessä sementtilaastin ja saneerauslaastin sekoitusta. Kivet saumataan S06 ohutlaastilla.

Rakennuksien kosteiden ja kuivien tilojen välissä käytetään nykyään usein kahitiiltä. Kahitiili on erinomainen alusta liuskekiville. Kahitiili käsitellään ennen kivien asennusta sopivalla pohjusteella tartunnan varmistamiseksi. Märkätiloissa tiilipinta tasoitetaan ja laitetaan vedeneristys.  

Liuskekiveksi kannattaa valita mahdollisimman ohut 10-20mm paksu kivi, jolloin asennus voidaan tehdä pelkällä saneerauslaastilla. 10-30mm paksut kivet asennetaan aina saneerauslaastin ja S30 sementtilaastin seoksella. Kivet saumataan s06 sementtilaastilla, joka voidaan tarvittaessa sävyttää mustaksi rautaoksidilla.

Puukuitulevyn tai vanerin päälle voidaan myös tehdä liuskekivilaatoitus.Tätä menetelmää tulee kuitenkin käyttää vain silloin kun kipsilevyä tai sementtikuitulevyä ei voida seinään asentaa tai runkotolppajakoon ei voida vaikuttaa. Mentelmä perustuu rappausverkon tartuntaan runkotolppiin. 

Puupinta pitää aluksi karhentaa ja siihen levitetän tartuntapohjuste. Puun päälle levitetään ensimmäinen saneerauslaastikerros, johon painetaan rappausverkko. Rappausverkko kiinnitetään runkotolppiin ja levyyn ruuveilla tai nauloilla. Kiinnityksen tulee olla riittävän tiheä. Verkotuksen kuivuttua voidaan kivet asentaa seinään sementtilaastin ja saneerauslaastin sekoituksella. Mikäli kiven paksuus on alle 20mm voidaan käyttää pelkästään saneerauslaastia. Ajan mittaan laastin ja puun välinen tartunta pettää jolloin kiveys on rappausverkon ja kiinnikkeiden varassa. Kivet saumataan S06 sementtilaastilla.

Sisätilojen seinäverhouksissa on nykyään ehkä yleisimpänä pohjamateriaalina kipsilevy. Kipsilevy on hyvä pohja myös vapaamuotoiselle liuskekivilaatoitukselle. Kipsilevyrakenteessa saattaa esiintyä ongelmia mikäli rakennetta ei suunnitella huolella.

Normaalisti kipsilevyseinän runkotolpajako on K600mm. Tämä ei ole kuitenkaan rittävä liuskekiviverhoilusta johtuvaan kuormitukseen. Jaon pitäisi olla vähintän K400mm. Tämän lisäksi kipsilevyt pitää olla huolellisesti kiinnitetty. Ongelmia on syntynyt rakenteiden toistuvista tärähdyksistä esimerkiksi ovien läheisyydessä. Suosittelemme käyttämään kiinnitykseen S2 luokan erittäin elastista saneerauslaastia. Seinäkiveksi kipsilevyn pintaan kannattaa määritellä mahdollisimman ohut kivi esimerkiksi 10-20mm, jolloin rasitus seinään on mahdollisiman pieni.

Maakostea-asennus on perinteinen paksujen liuskekivilaattojen asennusmenetelmä. Kiviä on asennettu näin jo kymmeniä vuosia. Rakenteen eli kiven ja maakostean betonimassan kokonaispaksuus on noin 70-100mm. Näin tehty rakenne on varmasti lähes ikuinen.

Kivipintaa voidaan tarvittaessa jopa hioa käytön aikana. Tätä asennusmenetelmä käytetään kotimaisille kiville, joissa paksuuskalibrointi ei ole mahdollinen. Käyttökohteena on usein julkinen tila, jossa halutaan pitkäikäinen ja elinkaaritaloudellinen ratkaisu. Menetelmä ei ole kallis vaikka massaa kuluu paljon, sillä kiviasentajat ovat tottuneet tekemään kiveyksiä maakostealla betonimassalla. Menetelmä sopii harvoin saneerattaviin kohteisiin asennusvaransa takia.

Kivet saumataan esimerkiksi Vdw 400 saumalaastilla, jolla saadaan erittäin luja sauma aikaiseksi. 

Liuskekivilaatat esimerkikisi 150×250, 300×600 ja 600×600 asennetaan lattiaan saneerauslaastilla. Saumanleveys riippuu kiven pinnan tasaisuudesta. Karkeapintaisilla kivillä saumaksi on hyvä määritellä 8mm, sillä saumalla voidaan tasata laattojen välistä hamastusta.

Tasaiset liuskekivet voidaan asentaa jopa 3mm saumalla. Kivet voidaan saumata tavallisella laattasaumalaastilla.

Liuskekivet, jotka ovat paksuudeltaan 10-20mm, voidaan asentaa lattiaan pelkällä saneerauslaastilla. Ennen asennusta kivet valikoidaan kahteen paksuusluokkaan työmaalla. Saneerauslaastia ei saisi olla yli 15mm kiven alla. Kiven asennusvaraksi voidaan määrittää 27mm.

1-2cm paksuinen lajitelmaa saadaan tehtyä Oriveden mustasta ja Altan harmaasta liuskekivestä. 

Vapaamuotoisista liuskekivistä tehty sisälattia on varmasti yksi haastavimmista, työläimmistä ja upeimmista lattiapinnoista, joita luonnonkivillä voi tehdä. Sisätiloissa kivi pitää valita huolella ja asennustyöhön pitää valita ammattitaitoinen ja kokenut kiviasentaja. Kivet muotoillaan siten että saumanleveys on noin 1-3cm. Yli kolmen sauman ristämäkohtia ja yli kolmen kiven jatkuvia suoria saumalinjoja vältetään. Kivet kiinnitetään betonilaatan päälle sementtilaastilla (S30). Kivien paksuusvaihtelu tasataan laastilla siten, että 1-3cm paksuissa kivissä asennusvara on 4cm. Tällöin paksuimmankin kiven alla on vähintään 1cm laastia. Teräsbetonilaatan ja kiinnityskerroksen väliin on hyvä tehdä tartuntapohjuste (esim. Fescon tartuntapohjuste) ennen työn aloittamista, jotta tartunta alustaan varmistuu. Kivet voidaan saumata kuivahkolla S06 sementtilaastilla, joka värjätään usein työmaalla tummaksi rautaoksidilla. Sauman syvyyden tulisi olla yli 15mm, jotta sauma ei murru. Mikäli lattiaan kohdistuu suurta kulutusta voidaan sauma tehdä Vdw 400 sauma-aineella. Valmis kivipinta voidaan suojata Lantania Twinsebin.m aineella, joka myös sitoo saumaa ja tekee kivilattiasta helppohoitoisemman.

Liuskekivestä valmistettu noppakivi ja nupukivi asennetaan maakosteaan betoniin tai kuitubetoniin. Kuitubetoniin voidaan asentaa 2-5cm paksuja kiviä, kun taas maakosteaan betoniin asentamisessa kiven paksuuden tulisi olla yli 40mm, jotta kivi pysyy paikoillaan.

Maakosteaan betoniin asennettu kivi pitää liimata paikoilleen sillä maakosteassa ei ole liimaavia ominaisuuksia. Liimana käytetään yleensä pakkasenkestävää saneerauslaastia, johon kivi kastetaan ennen kuin se lyödään maakosteean betonimassaan.

Kuitubetoniasennus on usein järkevämpi vaihtoehto. Kuitubetoni sekoitetaan työmaalla Korrobetonista ja Strux 40mm makrokuidusta. Kuitubetonia on hyvä olla kiven ala vähintään 30mm. Laasti sekoitetaan märäksi, notkeaksi massaksi, jolloin kivi liimaantuu hyvin korrobetoniin. Kuitu ”raudoittaa” massan ja rakenteesta tulee erittäin sitkeä. Kiveys voidaan saumata Vdw 425 tai vdw 400 ylilevitettävällä sementtilaastilla. Myös vdw 855 epoksilaasti käy saumaukseen, sillä se ei juuri päästä sadevettä lävitseen. Epoksilla saumaaminen on huomattavasti joutuisampaa, kuin sementtilaastilla tekeminen.

Yli 30mm paksut liuskekivilaatat voidaan asentaa jalankuljettavilla alueilla suoraan kivituhkan päälle. Liuskekivilaatan koko voi olla esimerkiksi 200x400mm, 300x300m tai 300x600mm. Isot, esimerkiksi 600x600mm kokoiset ja alle 40mm paksut laatat on hyvä asentaa maakosteaan betoniin sillä ne keikkuvat herkästi kivituhkan päällä. 20mm paksuja laattoja ei tulisi asentaa kivituhkan päälle, sillä ne keikkuvat herkästi.

Kivituhkan on hyvä olla raekooltaan #0-4mm. Kivituhka kastellaan hyvin märäksi ja kivet lyödään kivituhkaan kumivasaralla. Saumanväliksi suunnitellaan tavallisesti noin 6-10mm levyinen sauma. Sauma voidaan tehdä itsekovettuvalla polyuretaanipohjaisella Vdw 840 sauma-aineella, jolloin osa sadevesistä voidaan imeyttää maahan saumojen kautta.

Liuskekivilaatoilla voidaan pinnoittaa terasseja, portaita ja kulkuväyliä. Kivet kiinnitetään usein pakkasenkestävällä saneerauslaastilla. Isojen ja 12mm paksujen laattojen kiinnipysymisessä on ollut ongelmia, joten on syytä kiinnittää erikoishuomiota myös liuskekividetaljien suunnitteluun.

Pienet alle 300x300mm kokoiset laatat yli 8mm saumalla ovat usein pysyneet kiinni ilman tarkempaa kosteusteknistä suunnittelua, sillä kivien alle kulkeutunut kosteus pääsee usein kuivumaan saumojen kautta. Isoilla 300x600mm ja 600x600mm kokoisilla laatoilla sattaa esiintyä ongelmia, sillä mikäli kiven alle pääsee tiivistymään vettä, saatta pakkasrasitus ajanmittaan irroittaa kivet. Tärkeintä kaikille laatoitetuille pinnoille on ehkäistä sadeveden kulkeutuminen kivien saumoista kiinnityskerrokseen. Saumaksi kannattaa valita jokin vettä hyvin pidättävä sauma-aine. Sauman pitää kuitenkin päästää vesihöyry lävitseen. Veden tunkeutumista ehkäisee myös suoja-aine, joka levitetään myös saumojen päälle. Liuskekivet ja graniitit ovat niin tiiviitä rakenteita ettei vesihöyry niitä juuri läpäise. Tästä syystä rakenteen kuivuminen tapahtuu pääosin saumojen kautta.

Vesi saattaa nousta myös kapillaarisesti maasta. Kapillaarisen kosteuden siirtymisen ehkäisemiseksi voidaan betonivalussa käyttää riittävän tiivistä esim Korro K45 betonimassaa. Routaeristeet sijoitetaan usein aivan laatan alle, joka myös vähentää kosteuden siirtymistä rakenteeseen.

Liuskekivilaatoilla, eli sahatuilla liuskekivillä tehty pihatiekiveys tehdään maakosteaan betoniin. Liuskekiven taivutusvetolujuus on usein todella suuri, joten jo 40mm paksu kivi kestää hyvin henkilöautokuormituksen ja satunnaisen kuorma-auto liikenteen.

Kiven ja maakostean betonimassan kokonaispaksuuden tulisi olla yli 70mm. Pohjarakenteet suunnitellaan routimattomiksi. Kivet voidaan saumata esimerkiksi Vdw 400 sauma-aineella tai muulla vettä hyvin pidätävällä saumauslaastilla.

D-luokan liuskekiveykset ovat kiveyksiä, joissa ei aneta vaatimuksia routivuudelle tai pinnantasaisuudelle. Ne voivat olla esimerkiksi askelmia tai vaikkapa kiveys takapihalla suoraan nurmikon päällä tehtynä.

Nurmikkoon asennettavien liuskekiviaskelmien tulee olla kuitenkin riittävän suuria kooltaan. Muuten riskinä on, että kivet painuvat ajan saatossa nurmikon sekaan. Liuskekivi sopi erittäin hyvin esimerkiksi puiden ale tehtävään kiveykseen, jolloin puiden juuria ei tarvitse katkoa. Luokan D-kiveys perustetaan kevyesti ja se saa routia. Kovia sauma-aineita ei tulisi käyttää.

Hartsisaumoja käytettäessä tulee kiveys tehdä huolella. Saumoista tehdään mahdollisimman tasaleveät ja kapeat. Pohjien tulee olla routimattomat ja vakaat. Hartsisaumaan sopii erityisen hyvin Vdw 850 saumausaine, joka läpäisee veden. Vdw 850 aine juoksutetaan veden avulla saumoihin, joten se kulkeutuu osittain myös kiven reunan alle.

Suosittelemme että kivet asennetaan muutaman sentin paksuisen maakostean betonimassakerroksen varaan. Näin ehkäistään kivien keikkumista ja siten myös sauman halkeilua. Pienet kivet voidaan kiinnittää erikseen paksuman korrobetonikerroksen varaan. Mikäli asennuksessa ei haluta käyttää maakosteaa betonia tulee kivituhkan olla raekooltaan #0-4mm ja kivituhkan hyvin märkää asennuksen aikana, jotta riittävään kivien vakauteen päästään. Keikkuva kivi halkaisee sauman. Hartsisaumaa (vdw 850) käytetään koko kiven paksuudelta.

Tämä on perinteisin ja yleisin pihaliuskeiden asennustapa. Kivet ladotaan ja nuijitaan märkään #0-4mm kivituhkaan ja saumataan kivituhkalla. Asennustapa on helppo ja nopea. Kiveä muotoillaan tarvitteassa, jotta saavutetaan haluttu sauman leveys ja muoto.

Mikäli saumoihin suunnitellaan sammal, nurmikko tai vastaava ”elastinen” sauma, voidaan pohjissa sallia 10cm routanousu. Kiveys ei vaurioidu pienestä routimisesta. Kovia hartsisaumoja kuten esimerkiksi Vdv 850 saumaa käytettäessä routanousua ei sallita.

Valmiit betonipinnat voidaan pinnoitta helposti liuskekivellä. Kivet kiinnitetään usein Korrobetonilla, jolla voidaan tasata liuskekivien paksuusvaihtelu. Tasapaksut kivet kuten esimerkiksi Alta-liuskekivi voidaan kiinnittää pelkällä saneerauslaastilla.

Saneerauslaastin tulee olla pakkasenkestävää ja elastista. Kivet valikoidaan työmaalla paksuuden mukaan omille alueilleen ennen asennusta. Tämä pätee siis vain lähes tasapaksuihin 1-2cm kiviin. Normaalisti liuskekivissä on paksuusvaihtelua 1-3cm, jolloin tulee käyttää korrobetonia. Kivet saumataan vettäpidättäviksi vdw 425 sauma-aineella.

Terassit, käytävät ja oleskelualueet voidaan suunnitella tehtäväksi kuitubetoniin. Etuna kuitubetoniasennuksessa on se, että rakenteessa voidaan käyttää ohutta liuskekiveä, jolloin myös saumoista saadaan helposti muotoiltua kapeat ja tasaleveät.

Ohut kivi on myös udein edullisempaa kuin paksu liuskekivi.

Kuitubetoni sekoitetaan työmaalla. Sitä ei voi tilata valmiiksi sekoitettuna betoniasemalta, sillä muuten kiviä ei kerkeä asentamaan ennen kuin laasti kuivuu. Kuitubetoni tehdään Korrobetoni K30 tai K45 sementtilaastista betonimyllyllä tai tasosekoittimella, johon sekoitetaan joukoon 40mm trux makrokuitua tai vastaavaa muovisidonnaista kuitua, mikä korvaa betonin raudoituksen. Laastia tulisi olla kiven alla vähintään 3cm, jotta kiveys kestää. Kivet kiinnitetään suoraan tiivistetyn murskeen päälle levitettyyn kuitubetoniin. Kivet saumataan Vdw 425 sauma-aineella.

Laadukas liuskekiveys voidaan toteuttaa asentamalla liuskekivet maakosteaan betoniin. Betoniin asennetut kivet eivät keiku ja ne voidaan saumata kovalla vdw 425 sauma-aineella.

Vapaamuotoisilla liuskekivillä voidaan pinnoittaa pihakadun ajoväylät. Kiveys kestää hyvin satunnaista keskiraskasta liikennettä. Kivet asennetaan maakosteaan betoniin, joka antaa kiville hyvän tuennan.

 Pihatiekiveykseen valikoidaan tehtaalla käyttötarkoitukseen soveltuvat kivet. Kivien tulee olla riittävän paksuja ja tasaisia, jotta toivottuun laatutasoon päästään.

Pilarin verhoilu voidaan toteuttaa myös norjalaisella piilosaumamenetelmällä, jolloin kivien välissä olevaan saumaan ei tule laastia. Pilari näyttää siltä, kuin se olisi ladottu kivistä ilman laastia. 

 Pilarin koon tulisi olla yli 40x40cm, jotta latominen onnistuu järkevästi. Kivet tehdään tehtaalla käyttötarkoitukseen sopivaksi. Hyvä lopputulos vaati hyvän tekijän, sillä kiviä joudutaan muotoilemaan työmaala asennuksen yhteydessä.

Muurattavalla liuskekivellä verhoiltu puu- ,betoni- tai teräspilari. Kivet voidaan pätkiä tehtaalla sopivan pituisiksi, jolloin asennustyö on työmaalla joutuisaa. Pilarin muurauskivenä käytetään tyypillisesti 10-12 cm syviä kiviä.

Kiviaitaelementin kansikivi voidaan tehdä pellistä, sahausta kivestä tai vapaamuotoisista liuskekivistä. Vapaamuotoisesta kivestä tähtäessä tulee kansikiven kiinnityskerroksen alle asentaa bitumikermi.

Kiven kiinnitykseen voidaan tällöin käyttää kuidutettua sementtilaastia. Kansi tulee suunnitella aina vettä pidättäväksi ja siten, että sadevedet ja sen mukana kulkeutuva mahdollinen kaupunkilika ohjautuvat pois rakenteesta.

Liuskemestareiden Kiviaitaelementti on helppo, nopea ja kustannustehokas tapa tehdä kiviaitoja. Aitaelementit kiinnitetään toisiinsa teräskiinnikkeilä. Vakioelementin koko on 1,2×2,3m. Matalempi aita voidaan toteutaa leikkaamalla tehtaalla elementin alaosasta pois.

Elmenttiaidan kansikivi tehdään työmaalla jälkiasennuksena. Aidan päälle poidaan tarvittaessa kiinniittä esimerkiksi metallinen takorauta-aita, mikäli halutaan korkeampaa suojausta.

Muurattu liuskekiviaita voidaan toteuttaa myös siten, että muurin sisälle muurataan harkoista tukiranka. Tässä esimerkissä on kivet lisäksi kiinnitetty norjalaisella saumattomalla menetelmällä. Kiviaita näyttä siltä kun laastia ei olisi käytetty aidassa laisinkaan.

Ilman näkyvää laastisaumaa kiviaidasta tulee todella näyttävän näköinen. Kiviasentajalta vaaditaan ammattitaitoa. Kivien yläpinnan pitää olla suorassa ja kiviä muotoillaan siten, että rakosia kivien väliin tulee mahdollisimman vähän. Myös paäälekkäisiä eli ns. votsisumoja tulee välttää.

Liuskekiviaita voidaan toteuttaa siten, että muurattu kivi toimii valutäytön muottina. Täyttömassan tulee olla mahdollisimman jäykkää ja kerralla tehtävän täyttökorkeuden olla riittävän matala, jotta muuraus kestää.

Tarvittaessa muuria voidaan tukea täytön aikana muottilaudoituksella. 

Liuskekivimuurin kansi on muurin käyttöiän kannalta tärkein yksityiskohta. Kannesta pitää tehdä vesitiivis, jotta alla oleva rakenne kestää. Tiivein kansi saadaan pellityksellä, mutta usein esteettisistä syistä muurin kanteen laitetaan kivi.

Paras kansikivi saadaan tehtyä mahdollisimman isosta, yhtenäisestä laatasta, jolloin saumojen osuus on kannessa pieni. Vapaamuotoisilla kivillä tehty kansi on hyvä vesieristää kiinnityskerroksen alapuolelta, jolloin kannen vaurioituessa ei muuri rikkoudu, jolloin suuremmilta korjauksilta vältytään.

Liuskekivellä verhoiltu Liuskemestarit Tukimuurielementti on helppo ja nopea tapa tehdä muureja. Muurin korkeus on max. 1,2m ja elementin pituus on max. 2,3m. Pienemmät ja matalammat elementit tehdään sahaamalla ne vakioelementistä tehtaalla.

Elementit asennetaan betonia-anturan päälle. Muurin taakse asennetaan tarvittaessa vastapainot ennen täyttötyötä. Vesieristys ja kansikivi tehdään jälkiasennuksena työmaalla. 

Määrämittaan, esimerkiksi 300x600mm kokoon sahatuilla liuskekivilaatoilla voidaan pinnoittaa betonipintoja ulkotiloissa. Rakenne tehdään tuulettuvaksi silloin, kun kiven taustalle on mahdollista kulkeutua kosteutta tai pohjassa on rakennusaikaista kosteutta.

Alle 200mm x 400mm kokoisilla kivillä n. 10mm saumalla sauman pinta-ala on niin suuri että rakenteeseen kulkeutunut kosteus pääsee kuivumaan yleensä saumojen kautta, jolloin kivet laatat voidaan kiinnittää suoraan betonipintaan. Tärkeää on minimoida rakennusaikaisen kosteuden haittavaikutukset, joten betonirungolle on annettava riittävästi aikaa kuivumiseen. Mikäli halutaan käyttää isoa laattaa ja on olemassa riski että kosteus pääsee tiivistymään kiven taustapintaan, tulee rakenteesta tehdä tuulettuva. Tuuletus voidaan järjestää levyrakenteella.

Vapaamuotoisella liuskekivellä voidaan verhoilla helposti betonipintoja. Pieni kivikoko ja suuri saumapinta-ala tekee rakenteesta hyvin kosteutta kestävän. Tukimuurin verhoilussa tulee kiinittää erityishuomiota muurin taustaosan vedeneristykseen.

Suosittelemme tekemään tukimuriin hitsattavalla kermilä kunnon vedeneristeen, sillä mikäli vesi pääsee kulkeutumaan muurin läpi, saattaa laasti menettää ajanmittaantartuntansa kiviin.  

Yli 1m korkeissa kuivaladotuissa tukimuureissa tulee kiinnittää rakenteen suunnitteluun erityishuomiota. Muuri tulee perustaa routimattomaksi ja muurin taustalla tulee käyttä routimattomia maa-aineksia. Kivet ladotaan tiiviisti toisiinsa. 

Muurin ala-osassa on hyvä käyttää n. 0,5×0,5m kokoisia kivenjärkäleitä, jotka antavat muurille ryhtiä. Joka neliössä on hyvä olla yksi läpi muurirakenteen menevä yhtenäinen kivilaatta, mikä tekee kivimuurista tukevan. Taustatäyttö tehdän seulotulla, mielellään #16-32mm murskeella, jolla saadaan veden ohjautumaan pois muurin taustalta. Seulottu murske toimi myös laakerikerroksena. 

Kuivaladottu liuskekivitukimuuri tehdään ilman laastia. Kivet ladotaan päällekkäin siten, että kivien väliin jää mahdollisimman vähän tyhjää tilaa. Tätä menetelmää on käytetty rakentamisessa jo tuhansia vuosia.

Kuivaladotun muurin parhaita puolia on sen kesto maan liikkeitä vastaan. Rikkoutunut tai vaurioitunut muuri on lisäksi helppo korjata. Kivet vain ladotaan uudestaan. Huolelliseti ladottu kylmämuuri kestää jopa tuhansia vuosia. Liuskekivi sopii näihin muureihin erinomaisesti, sillä kiveä pystytään helposti muokkaamaan, jolloin paketista saadaan tiivis. 

Norjassa paljon käytetty liuskekivimuurityyppi on latoa kivet päällekkäin ilman, että kivien välin tulee näkyvää laastisaumaa. Kivet kiinnittyvät takaosaltaan sementtilaastiin. Laastisaumaton rakenne on kestävä ja upea, etenkin silloin kun asennustyö on tehty huolellisesti.

Tärkeää on kiinittää huomiota kivien latomiseen. Kivet ladotaan aina siten, että kiven yläreuna on suorassa, koloja on mahdollisimman vähän ja päällekkäisiä ns. votsisaumoja ei synny häiritsevästi. Tukimuurin runko voi olla esimerkiksi betonia tai se voi olla harkkorakenteinen. Massiivisissa tukimuurivluissa ja käytettäessä tummia kiviä on hyvä kiinnittää huomiota runkorakenteesta syntyvään sementin vapaaseen kalkkiin ja sen kulkeutumisen estämiseen kiven pintaan.

Kevytbetoniharkoilla, tai valuharkoilla tehty matala tukimuuri voidaan verhoila muurattavalla liuskekivellä ilman tuuletusrakoa. Tärkeää on muistaa riittävän hyvä vedeneritys tukimuurin taustalla, jotta sadevedet ohjautuvat muurin alaosan salaojiin.

Tärkeää on kiinittää huomiota murin kannen suunnitteluun ja asennukseen, sillä vuotava kansi rikkoo muurauksen kymmenessä vuodessa ja korjauskustannukset saatavat olla merkittävät. Muuraus ulotetaan usein noin 10-20cm maanpinnan alapuolelle, silä kivimuurit ovat erittäin pitkäikäisiä ja alueen käyttötarkoitus ja korkomaailma saattaa muuttua ajan saatossa.

Tuuletusraon tehtävä massiivisissa tukimurirakenteissa on estää kalkin kulkeutuminen kiven pintaan. Liuskekivellä muuraamalla verhoiltu tukimuri on kestävä ja näyttävä rakenne pihan tai katualueen tasoerojen tukemiseen. Luonnonkivimuuri istuu hyvin ympäristöön ja näyttää arvokkaalta – ikuiselta rakenteelta.

Muurattavia liuskekiviä on useita erilaisia. Modernit sahapintaiset murausliuskeet sopivat hyvin urbaaniin ympäristöön. Rosoreunaisia muurauskappaleita voidan käyttä rakennetussa ympäristössä, mutta omiaan ne ovat luonnonläheisessä ympäristössä, puistojen, viheralueiden ja puiden läheisyydessä.

Määrämittaan sahatut liuskekivet kiinnitetään rakennuksen julkisivuin usein mekaanisilla tappikiinnikkeillä. Mekaanista kiinnitysjärjestelmää on käytetty Suomessa kivien kiinnittämiseen jo 1940-luvulta lähtien, joten siitä on meillä hyviä kokemuksia.

RST-kulmaraudoilla kiinnitetyt kivet kestävät hyvin sokelissa, aitamuurissa ja muissa kovalle säärasitukselle alttiissa paikoissa. Kiveksi kannattaa valita yli 300x600m kokoinen kivi. Kiven koko vaikuttaa oleellisesti asennuskustannukseen. Mitä suurempi kivi, sen edullisempi on asennuskustannus ja kiinnikkeiden määrä. Yli 550x1200mm kokoinen kivi on taas asennuksen kannalta hankala, sillä se painaa ja sen käsittely on haastavaa.

Alunperin Ranskassa kehitetty kiinnitysmenetelmä kattoliuskeille sopii hyvin myös seinäliuskeiden kiinnitykseen. Kivet kiinnitetään koukuilla, joten mikäli kivi rikkoutuu on se helppo vaihtaa uuteen. Menetelmällä saadaan tehtyä kestävä, huoltovapaa ja helppohoitoinen julkisivu.

Tuulettuva julkisivu pästää ilman kiertämään kivien takana, mutta estä sadeveden pääsemisen rakenteeseen – rakenne on lisäksi kaunis. Mitä muuta julkisivulta voi toivoa?

Paanurakenne suojaa runkoa ja eristeitä vedeltä, sillä se ei päästä sadevettä läpi. Menetelmä on edullinen, huoltovapaa ja pitkäikäinen. Oikein toteutettuna julkisivun käyttöikä on yli 100 vuotta. Rakenteen sopii kaikki Liuskemestareiden kivipaanut.

Tätä kiinnitystapaa on käytetty menestyksekkäästi Ruotsissa ja Tanskassa. Liuskekivilaatat kiinnitetään koolaukseen kiven läpi kuparinauloilla. Ilma kiertää kivien taustalla, joten menetelmällä voidaan pinnoitta sekä puu, että betonirunkoisia rakennuksia.

Liuskekivilaatoilla verhoiltu julkisivu voidaan toteuttaa tuulettuvana, jolloin rakennus- ja käytön aikainen kosteus pääsee tuulettumaan vaurioittamatta kiveystä. Liuskekivilaatat ovat tavallisemmin n. 8-12 mm paksuja. Saumat suunnitellaan usein n. 7mm levyisiksi.

Kiven koolle ei ole rajoitusta, mutta tavallisimmin suurin seinään asennettava kivi on kooltaan noin 500x900mm. Kivet asennetaan ristiin koolatun sementtikuitulevyn pintaan.

Liuskekiviä on asennettu rakennuksen sokkelirakenteisiin menestyksekkäästi jo vuosikymmeniä. Vapaamuotoinen liuskekiveys sopii erinomaisesti sokkeliin, sillä suuri saumapinta-ala päästä rakenteen tuulettumaan, jolloin rakenne hengittää, mutta toisaalta kivi ehkäisee sadeveden tunkeutumista sokkelirakenteeseen.

Vapaamuotoiset liuskekivilaatat voidaan asentaa betonielementin pintaan tehtaassa.Tehdasvalmisteisella liuskekivielementillä saavutetaan merkittäviä kustannussäästöä hankkeessa, varsinkin silloin kun kohde on pinta-alaltaan suuri. Pienissä kohteissa kannattaa usein toteuttaa kiviverhoilu paikanpäällä tehtynä.

Erityistä huomiota kannattaa käyttää suunnitelma-asiakirjojen laadinnassa, jotta kiveyksen haluttu laatutaso varmistetaan elementtitehtaalla. Erityisesti saumanleveyteen ja kivien latomiseen tulisi kiinnittää huomiota.

Liuskekivet voidaan asettaa betonimuotin pohjalle elementtitehtaassa. Kiven latomiseen tulee kiinnittää erityishuomiota, jotta pinnasta saadaan halutun näköinen. Nopeasta muottikierrosta johtuen, aikaa kivien huolelliseen latomiseen on usein rajallisesti.

Muottiin mahdollisimman tiiviisti ladottu lohkopintainen liuskekivi saumataan tehtaalla mustalla kivituhkalla tai hiekalla. Kivien päälle kaadetaan märkä, kiven värinen betoni siten, että se valuu n. 1-3cm kivien saumaan. Muotin kuivuttua kivituhka poistetaan saumoista. Muotin pohjalle asennettavat liuskekivet tilataan Liuskemestareilta kohteen mukaan. Kiven syvyys vaihtelee elementin paksuuden mukaan. Yleisin kivien syvyys on 5-10cm. Suosittelemme, että betonielementtitehdas käyttää Liuskemestareiden konsultointia ennen muottien valutyötä, jotta saavutetaan paras mahdollinen lopputulos.

Tällä tekniikalla toteutettu kivijulkisivu on erittäin kestävä ja näyttävä, sillä laastisaumat eivät näy ulospäin. Kivet ladotaan päällekkäin ja kiinnitetään taustaltaan sementtilaastiin. Kantavana rakenteena voi olla puu, teräs tai betoni.

 Rakenne toteutetaan tuulettuvana, jolla varmistetaan ulkoapäin tulevan viistosateen kuivattaminen rakenteesta. Saumattomasti muurattuun liuskekivijulkisivuun sopii kaikki Liuskemestareiden muurattavat liuskekivet.

Liuskekivimuuraus voidaan toteuttaa myös siten, ettei rakenteen taustalla ole tuuletusta. Tämä tulee kyseeseen vain silloin kun rakenteessa ei ole varoja kasvattaa kokonaispaksuutta riittävästi, jolloin joudutaan käyttämään 7-10 cm syvyisiä muurauskiviä.

Ei tuulettuva rakenne tehdään usein silloin kun julkisivu on jo tehty ja kivet suunnitellaan julkisivuun jälkikäteen. Tällöin muurauksen tuenta otetaan alareunaan ankkureilla kiinnitetyllä kuumasinkityllä L -profiililla. Ei tuulettuvassa muurauksessa on kiinnitettävä erityishuomiota työn oikeaoppiseen suorittamiseen, sillä kiviä pitää hieman kallistaa ulospäin, eikä muuraukseen saa jäädä koloja, joista viistosdevesi voi kulkeutua rakenteeseen. Pehmeitä, kosteudelle alttiita eristeitä ei tule käyttää. Polyuretaanieristeet sopivat parhaiten tähän käyttötarkoitukseen.

Muurattu liuskekivijulkisivu tehdään yleisimmin tuulettuvana, jolloin kiven taustaan mahdollisesti kulkeutuva kosteus pääsee kuivumaan tuuletusraon välityksellä. Rakenne on rakenneteknisesti hyvä. Tuuletusraossa voidaan kuljettaa helposti myös sähköjohdot valaistukselle.