Graniittilaattoja voidaan kiinnittää julkisivuun Liuskemestareiden Eco Nitoja kiinnikkeillä ja saneerauslaastilla. Kiinnike varmistaa kiven kiinnipysymisen mikäli tartunta kiven ja laastin välillä pettää. Tätä järjestelmää käytetään silloin kun taustalla on betonirakenne ja asennusvara on pieni. Järjestelmä on tarkoitettu kohteisiin, joissa rakennuksen runko pysyy kuivana. Mikäli on riskinä, että runko kastuu käytön aikana, suosittelemme 30mm kiveä ja Eco1 kiinnikettä, jolla kiven taakse saadaan tehtyä tuulettuva ilmarako.

Liuskekivillä on muurattu jo vuosisatoja rakennuksien tulisijoja. Kivi kestää erittäin hyvin kuumuutta. Oriveden mustaa liuskekiveä voidaan käyttää pihagrilleissä, jopa suoraan tulipesää vasten. Suosittelemmen kuitenkin aina erillisen tulipesän tekemistä tulitiileistä, jolloin rakenteen pitkäaikaiskestävyys on parempi.

Liuskekiveä käytetään nykyään sisätiloissa vain takkojen kuoren muurauksessa. Liuskekivellä on hyvät lämmönvarausominaisuudet ja se luovuttaa lämmön tasaisesti huoneilmaan. Tulisijan kuorimuuraus voidaan tehdä perinteisesti näkyvällä saumalla tai ns. Norjalaisella menetelmällä (Det LM103), jolloin sauma ei näy. Muurattavan liuskekiven syvyys on yleensä 5-8cm tai 8-12cm. Kivestä sahataan tiiltä vasten tuleva pinta, jotta lämpö siirtyy kiveen mahdollisimman hyvin. Kuoren ja tiilen väliin laitetaan ohut kivivilla.

Murrettu pintaisilla verhoilukivillä voidaan tehdä näyttävä saunan seinä. Epäsuora valaitus lisää kiven näyttävyyttä hämärässä saunassa. Kivet kiinnitetään sementtikuitulevyn päälle saneerauslaastilla.

Verhoilukivenä voidaan käyttä kaikkia Liuskemestareiden verhoilukiviä kuten esimerkiksi Vuono tai Neva kiveä. Yksittäiset verhoilukivet kiinnitetään tuplakiinnityksellä siten, että ensin koko taustaan levitetään saneerauslaasti, jolloin levy menee peittoon. Tämän jälkeen kiven taustalle laitetaan maalilastalla laastia ja kivi painetaan seinäpintaan. Kivet sovitellaan toisiinsa mahdollisimman tarkasti. Vaaleilla kivillä, kuten esimerkiksi Lokan valkoisella tai Paljakan pronssilla ei kiinnityslaastia värjätä, mutta Oriveden mustalla saneerauslaasti värjätään mustaksi. Verhoilukiviä ei yleensä saumata.

Saunassa liuskekivet voidaan asentaa suoraan palomuuriin. Puurakenteeseen kivet asennetaan sementtikuitulevyn päälle. Sementtikuitulevyksi kannattaa valita kosteutta hyvin kestävä ja jäykistetty levy kuten esim. Knauf Aqua Outdoor -levy.

10-20mm paksut kivet voidaan kiinnittää saneerauslaastilla. Yli 20mm paksuihin liuskekiviin käytetään kiinnityksessä sementtilaastin ja saneerauslaastin sekoitusta. Kivet saumataan S06 ohutlaastilla.

Rakennuksien kosteiden ja kuivien tilojen välissä käytetään nykyään usein kahitiiltä. Kahitiili on erinomainen alusta liuskekiville. Kahitiili käsitellään ennen kivien asennusta sopivalla pohjusteella tartunnan varmistamiseksi. Märkätiloissa tiilipinta tasoitetaan ja laitetaan vedeneristys.  

Liuskekiveksi kannattaa valita mahdollisimman ohut 10-20mm paksu kivi, jolloin asennus voidaan tehdä pelkällä saneerauslaastilla. 10-30mm paksut kivet asennetaan aina saneerauslaastin ja S30 sementtilaastin seoksella. Kivet saumataan s06 sementtilaastilla, joka voidaan tarvittaessa sävyttää mustaksi rautaoksidilla.

Puukuitulevyn tai vanerin päälle voidaan myös tehdä liuskekivilaatoitus.Tätä menetelmää tulee kuitenkin käyttää vain silloin kun kipsilevyä tai sementtikuitulevyä ei voida seinään asentaa tai runkotolppajakoon ei voida vaikuttaa. Mentelmä perustuu rappausverkon tartuntaan runkotolppiin. 

Puupinta pitää aluksi karhentaa ja siihen levitetän tartuntapohjuste. Puun päälle levitetään ensimmäinen saneerauslaastikerros, johon painetaan rappausverkko. Rappausverkko kiinnitetään runkotolppiin ja levyyn ruuveilla tai nauloilla. Kiinnityksen tulee olla riittävän tiheä. Verkotuksen kuivuttua voidaan kivet asentaa seinään sementtilaastin ja saneerauslaastin sekoituksella. Mikäli kiven paksuus on alle 20mm voidaan käyttää pelkästään saneerauslaastia. Ajan mittaan laastin ja puun välinen tartunta pettää jolloin kiveys on rappausverkon ja kiinnikkeiden varassa. Kivet saumataan S06 sementtilaastilla.

Sisätilojen seinäverhouksissa on nykyään ehkä yleisimpänä pohjamateriaalina kipsilevy. Kipsilevy on hyvä pohja myös vapaamuotoiselle liuskekivilaatoitukselle. Kipsilevyrakenteessa saattaa esiintyä ongelmia mikäli rakennetta ei suunnitella huolella.

Normaalisti kipsilevyseinän runkotolpajako on K600mm. Tämä ei ole kuitenkaan rittävä liuskekiviverhoilusta johtuvaan kuormitukseen. Jaon pitäisi olla vähintän K400mm. Tämän lisäksi kipsilevyt pitää olla huolellisesti kiinnitetty. Ongelmia on syntynyt rakenteiden toistuvista tärähdyksistä esimerkiksi ovien läheisyydessä. Suosittelemme käyttämään kiinnitykseen S2 luokan erittäin elastista saneerauslaastia. Seinäkiveksi kipsilevyn pintaan kannattaa määritellä mahdollisimman ohut kivi esimerkiksi 10-20mm, jolloin rasitus seinään on mahdollisiman pieni.