Liuskekivestä valmistettu noppakivi ja nupukivi asennetaan maakosteaan betoniin tai kuitubetoniin. Kuitubetoniin voidaan asentaa 2-5cm paksuja kiviä, kun taas maakosteaan betoniin asentamisessa kiven paksuuden tulisi olla yli 40mm, jotta kivi pysyy paikoillaan.

Maakosteaan betoniin asennettu kivi pitää liimata paikoilleen sillä maakosteassa ei ole liimaavia ominaisuuksia. Liimana käytetään yleensä pakkasenkestävää saneerauslaastia, johon kivi kastetaan ennen kuin se lyödään maakosteean betonimassaan.

Kuitubetoniasennus on usein järkevämpi vaihtoehto. Kuitubetoni sekoitetaan työmaalla Korrobetonista ja Strux 40mm makrokuidusta. Kuitubetonia on hyvä olla kiven ala vähintään 30mm. Laasti sekoitetaan märäksi, notkeaksi massaksi, jolloin kivi liimaantuu hyvin korrobetoniin. Kuitu ”raudoittaa” massan ja rakenteesta tulee erittäin sitkeä. Kiveys voidaan saumata Vdw 425 tai vdw 400 ylilevitettävällä sementtilaastilla. Myös vdw 855 epoksilaasti käy saumaukseen, sillä se ei juuri päästä sadevettä lävitseen. Epoksilla saumaaminen on huomattavasti joutuisampaa, kuin sementtilaastilla tekeminen.

Yli 30mm paksut liuskekivilaatat voidaan asentaa jalankuljettavilla alueilla suoraan kivituhkan päälle. Liuskekivilaatan koko voi olla esimerkiksi 200x400mm, 300x300m tai 300x600mm. Isot, esimerkiksi 600x600mm kokoiset ja alle 40mm paksut laatat on hyvä asentaa maakosteaan betoniin sillä ne keikkuvat herkästi kivituhkan päällä. 20mm paksuja laattoja ei tulisi asentaa kivituhkan päälle, sillä ne keikkuvat herkästi.

Kivituhkan on hyvä olla raekooltaan #0-4mm. Kivituhka kastellaan hyvin märäksi ja kivet lyödään kivituhkaan kumivasaralla. Saumanväliksi suunnitellaan tavallisesti noin 6-10mm levyinen sauma. Sauma voidaan tehdä itsekovettuvalla polyuretaanipohjaisella Vdw 840 sauma-aineella, jolloin osa sadevesistä voidaan imeyttää maahan saumojen kautta.

Liuskekivilaatoilla voidaan pinnoittaa terasseja, portaita ja kulkuväyliä. Kivet kiinnitetään usein pakkasenkestävällä saneerauslaastilla. Isojen ja 12mm paksujen laattojen kiinnipysymisessä on ollut ongelmia, joten on syytä kiinnittää erikoishuomiota myös liuskekividetaljien suunnitteluun.

Pienet alle 300x300mm kokoiset laatat yli 8mm saumalla ovat usein pysyneet kiinni ilman tarkempaa kosteusteknistä suunnittelua, sillä kivien alle kulkeutunut kosteus pääsee usein kuivumaan saumojen kautta. Isoilla 300x600mm ja 600x600mm kokoisilla laatoilla sattaa esiintyä ongelmia, sillä mikäli kiven alle pääsee tiivistymään vettä, saatta pakkasrasitus ajanmittaan irroittaa kivet. Tärkeintä kaikille laatoitetuille pinnoille on ehkäistä sadeveden kulkeutuminen kivien saumoista kiinnityskerrokseen. Saumaksi kannattaa valita jokin vettä hyvin pidättävä sauma-aine. Sauman pitää kuitenkin päästää vesihöyry lävitseen. Veden tunkeutumista ehkäisee myös suoja-aine, joka levitetään myös saumojen päälle. Liuskekivet ja graniitit ovat niin tiiviitä rakenteita ettei vesihöyry niitä juuri läpäise. Tästä syystä rakenteen kuivuminen tapahtuu pääosin saumojen kautta.

Vesi saattaa nousta myös kapillaarisesti maasta. Kapillaarisen kosteuden siirtymisen ehkäisemiseksi voidaan betonivalussa käyttää riittävän tiivistä esim Korro K45 betonimassaa. Routaeristeet sijoitetaan usein aivan laatan alle, joka myös vähentää kosteuden siirtymistä rakenteeseen.

Liuskekivilaatoilla, eli sahatuilla liuskekivillä tehty pihatiekiveys tehdään maakosteaan betoniin. Liuskekiven taivutusvetolujuus on usein todella suuri, joten jo 40mm paksu kivi kestää hyvin henkilöautokuormituksen ja satunnaisen kuorma-auto liikenteen.

Kiven ja maakostean betonimassan kokonaispaksuuden tulisi olla yli 70mm. Pohjarakenteet suunnitellaan routimattomiksi. Kivet voidaan saumata esimerkiksi Vdw 400 sauma-aineella tai muulla vettä hyvin pidätävällä saumauslaastilla.

D-luokan liuskekiveykset ovat kiveyksiä, joissa ei aneta vaatimuksia routivuudelle tai pinnantasaisuudelle. Ne voivat olla esimerkiksi askelmia tai vaikkapa kiveys takapihalla suoraan nurmikon päällä tehtynä.

Nurmikkoon asennettavien liuskekiviaskelmien tulee olla kuitenkin riittävän suuria kooltaan. Muuten riskinä on, että kivet painuvat ajan saatossa nurmikon sekaan. Liuskekivi sopi erittäin hyvin esimerkiksi puiden ale tehtävään kiveykseen, jolloin puiden juuria ei tarvitse katkoa. Luokan D-kiveys perustetaan kevyesti ja se saa routia. Kovia sauma-aineita ei tulisi käyttää.

Hartsisaumoja käytettäessä tulee kiveys tehdä huolella. Saumoista tehdään mahdollisimman tasaleveät ja kapeat. Pohjien tulee olla routimattomat ja vakaat. Hartsisaumaan sopii erityisen hyvin Vdw 850 saumausaine, joka läpäisee veden. Vdw 850 aine juoksutetaan veden avulla saumoihin, joten se kulkeutuu osittain myös kiven reunan alle.

Suosittelemme että kivet asennetaan muutaman sentin paksuisen maakostean betonimassakerroksen varaan. Näin ehkäistään kivien keikkumista ja siten myös sauman halkeilua. Pienet kivet voidaan kiinnittää erikseen paksuman korrobetonikerroksen varaan. Mikäli asennuksessa ei haluta käyttää maakosteaa betonia tulee kivituhkan olla raekooltaan #0-4mm ja kivituhkan hyvin märkää asennuksen aikana, jotta riittävään kivien vakauteen päästään. Keikkuva kivi halkaisee sauman. Hartsisaumaa (vdw 850) käytetään koko kiven paksuudelta.

Tämä on perinteisin ja yleisin pihaliuskeiden asennustapa. Kivet ladotaan ja nuijitaan märkään #0-4mm kivituhkaan ja saumataan kivituhkalla. Asennustapa on helppo ja nopea. Kiveä muotoillaan tarvitteassa, jotta saavutetaan haluttu sauman leveys ja muoto.

Mikäli saumoihin suunnitellaan sammal, nurmikko tai vastaava ”elastinen” sauma, voidaan pohjissa sallia 10cm routanousu. Kiveys ei vaurioidu pienestä routimisesta. Kovia hartsisaumoja kuten esimerkiksi Vdv 850 saumaa käytettäessä routanousua ei sallita.

Valmiit betonipinnat voidaan pinnoitta helposti liuskekivellä. Kivet kiinnitetään usein Korrobetonilla, jolla voidaan tasata liuskekivien paksuusvaihtelu. Tasapaksut kivet kuten esimerkiksi Alta-liuskekivi voidaan kiinnittää pelkällä saneerauslaastilla.

Saneerauslaastin tulee olla pakkasenkestävää ja elastista. Kivet valikoidaan työmaalla paksuuden mukaan omille alueilleen ennen asennusta. Tämä pätee siis vain lähes tasapaksuihin 1-2cm kiviin. Normaalisti liuskekivissä on paksuusvaihtelua 1-3cm, jolloin tulee käyttää korrobetonia. Kivet saumataan vettäpidättäviksi vdw 425 sauma-aineella.

Terassit, käytävät ja oleskelualueet voidaan suunnitella tehtäväksi kuitubetoniin. Etuna kuitubetoniasennuksessa on se, että rakenteessa voidaan käyttää ohutta liuskekiveä, jolloin myös saumoista saadaan helposti muotoiltua kapeat ja tasaleveät.

Ohut kivi on myös udein edullisempaa kuin paksu liuskekivi.

Kuitubetoni sekoitetaan työmaalla. Sitä ei voi tilata valmiiksi sekoitettuna betoniasemalta, sillä muuten kiviä ei kerkeä asentamaan ennen kuin laasti kuivuu. Kuitubetoni tehdään Korrobetoni K30 tai K45 sementtilaastista betonimyllyllä tai tasosekoittimella, johon sekoitetaan joukoon 40mm trux makrokuitua tai vastaavaa muovisidonnaista kuitua, mikä korvaa betonin raudoituksen. Laastia tulisi olla kiven alla vähintään 3cm, jotta kiveys kestää. Kivet kiinnitetään suoraan tiivistetyn murskeen päälle levitettyyn kuitubetoniin. Kivet saumataan Vdw 425 sauma-aineella.

Laadukas liuskekiveys voidaan toteuttaa asentamalla liuskekivet maakosteaan betoniin. Betoniin asennetut kivet eivät keiku ja ne voidaan saumata kovalla vdw 425 sauma-aineella.