Kivikisko ECO on luonnonkiville suunniteltu kiinnitysjärjestelmä rakennuksen sokkeliin tai julkisivuun. Kivet ripustetaan kiskoon mekaanisesti, jolloin rakenteesta voidaan tehdä taustaltaan tuulettuva. Kivikisko on valmistettu alumiinista, joten se kestää hyvin säärasituksia.

Kiviaitaelementin kansikivi voidaan tehdä pellistä, sahausta kivestä tai vapaamuotoisista liuskekivistä. Vapaamuotoisesta kivestä tähtäessä tulee kansikiven kiinnityskerroksen alle asentaa bitumikermi.

Kiven kiinnitykseen voidaan tällöin käyttää kuidutettua sementtilaastia. Kansi tulee suunnitella aina vettä pidättäväksi ja siten, että sadevedet ja sen mukana kulkeutuva mahdollinen kaupunkilika ohjautuvat pois rakenteesta.

Liuskekivimuurin kansi on muurin käyttöiän kannalta tärkein yksityiskohta. Kannesta pitää tehdä vesitiivis, jotta alla oleva rakenne kestää. Tiivein kansi saadaan pellityksellä, mutta usein esteettisistä syistä muurin kanteen laitetaan kivi.

Paras kansikivi saadaan tehtyä mahdollisimman isosta, yhtenäisestä laatasta, jolloin saumojen osuus on kannessa pieni. Vapaamuotoisilla kivillä tehty kansi on hyvä vesieristää kiinnityskerroksen alapuolelta, jolloin kannen vaurioituessa ei muuri rikkoudu, jolloin suuremmilta korjauksilta vältytään.

Liuskekivellä verhoiltu Liuskemestarit Tukimuurielementti on helppo ja nopea tapa tehdä muureja. Muurin korkeus on max. 1,2m ja elementin pituus on max. 2,3m. Pienemmät ja matalammat elementit tehdään sahaamalla ne vakioelementistä tehtaalla.

Elementit asennetaan betonia-anturan päälle. Muurin taakse asennetaan tarvittaessa vastapainot ennen täyttötyötä. Vesieristys ja kansikivi tehdään jälkiasennuksena työmaalla. 

Määrämittaan, esimerkiksi 300x600mm kokoon sahatuilla liuskekivilaatoilla voidaan pinnoittaa betonipintoja ulkotiloissa. Rakenne tehdään tuulettuvaksi silloin, kun kiven taustalle on mahdollista kulkeutua kosteutta tai pohjassa on rakennusaikaista kosteutta.

Alle 200mm x 400mm kokoisilla kivillä n. 10mm saumalla sauman pinta-ala on niin suuri että rakenteeseen kulkeutunut kosteus pääsee kuivumaan yleensä saumojen kautta, jolloin kivet laatat voidaan kiinnittää suoraan betonipintaan. Tärkeää on minimoida rakennusaikaisen kosteuden haittavaikutukset, joten betonirungolle on annettava riittävästi aikaa kuivumiseen. Mikäli halutaan käyttää isoa laattaa ja on olemassa riski että kosteus pääsee tiivistymään kiven taustapintaan, tulee rakenteesta tehdä tuulettuva. Tuuletus voidaan järjestää levyrakenteella.

Vapaamuotoisella liuskekivellä voidaan verhoilla helposti betonipintoja. Pieni kivikoko ja suuri saumapinta-ala tekee rakenteesta hyvin kosteutta kestävän. Tukimuurin verhoilussa tulee kiinittää erityishuomiota muurin taustaosan vedeneristykseen.

Suosittelemme tekemään tukimuriin hitsattavalla kermilä kunnon vedeneristeen, sillä mikäli vesi pääsee kulkeutumaan muurin läpi, saattaa laasti menettää ajanmittaantartuntansa kiviin.  

Yli 1m korkeissa kuivaladotuissa tukimuureissa tulee kiinnittää rakenteen suunnitteluun erityishuomiota. Muuri tulee perustaa routimattomaksi ja muurin taustalla tulee käyttä routimattomia maa-aineksia. Kivet ladotaan tiiviisti toisiinsa. 

Muurin ala-osassa on hyvä käyttää n. 0,5×0,5m kokoisia kivenjärkäleitä, jotka antavat muurille ryhtiä. Joka neliössä on hyvä olla yksi läpi muurirakenteen menevä yhtenäinen kivilaatta, mikä tekee kivimuurista tukevan. Taustatäyttö tehdän seulotulla, mielellään #16-32mm murskeella, jolla saadaan veden ohjautumaan pois muurin taustalta. Seulottu murske toimi myös laakerikerroksena. 

Kuivaladottu liuskekivitukimuuri tehdään ilman laastia. Kivet ladotaan päällekkäin siten, että kivien väliin jää mahdollisimman vähän tyhjää tilaa. Tätä menetelmää on käytetty rakentamisessa jo tuhansia vuosia.

Kuivaladotun muurin parhaita puolia on sen kesto maan liikkeitä vastaan. Rikkoutunut tai vaurioitunut muuri on lisäksi helppo korjata. Kivet vain ladotaan uudestaan. Huolelliseti ladottu kylmämuuri kestää jopa tuhansia vuosia. Liuskekivi sopii näihin muureihin erinomaisesti, sillä kiveä pystytään helposti muokkaamaan, jolloin paketista saadaan tiivis. 

Norjassa paljon käytetty liuskekivimuurityyppi on latoa kivet päällekkäin ilman, että kivien välin tulee näkyvää laastisaumaa. Kivet kiinnittyvät takaosaltaan sementtilaastiin. Laastisaumaton rakenne on kestävä ja upea, etenkin silloin kun asennustyö on tehty huolellisesti.

Tärkeää on kiinittää huomiota kivien latomiseen. Kivet ladotaan aina siten, että kiven yläreuna on suorassa, koloja on mahdollisimman vähän ja päällekkäisiä ns. votsisaumoja ei synny häiritsevästi. Tukimuurin runko voi olla esimerkiksi betonia tai se voi olla harkkorakenteinen. Massiivisissa tukimuurivluissa ja käytettäessä tummia kiviä on hyvä kiinnittää huomiota runkorakenteesta syntyvään sementin vapaaseen kalkkiin ja sen kulkeutumisen estämiseen kiven pintaan.

Kevytbetoniharkoilla, tai valuharkoilla tehty matala tukimuuri voidaan verhoila muurattavalla liuskekivellä ilman tuuletusrakoa. Tärkeää on muistaa riittävän hyvä vedeneritys tukimuurin taustalla, jotta sadevedet ohjautuvat muurin alaosan salaojiin.

Tärkeää on kiinittää huomiota murin kannen suunnitteluun ja asennukseen, sillä vuotava kansi rikkoo muurauksen kymmenessä vuodessa ja korjauskustannukset saatavat olla merkittävät. Muuraus ulotetaan usein noin 10-20cm maanpinnan alapuolelle, silä kivimuurit ovat erittäin pitkäikäisiä ja alueen käyttötarkoitus ja korkomaailma saattaa muuttua ajan saatossa.