Aleksanterinkadulla sijaitsee yksi Helsingin ydinkeskustan kauneimmista rakennuksista. Selim A. Lindqvistin suunnittelema yli 120-vuotias Lundqvistin liiketalo on tunnettu myös upeasta liuskekivikatostaan.
Suomalaisen arkkitehtuurin merkkiteos oli valmistuessaan vuonna 1900 aikansa edelläkävijä. Se oli maamme ensimmäinen täysiverinen liikekiinteistö, jossa ei ollut yhtään asuinhuoneistoa.
Monen arkkitehdin mielestä juuri Lundqvistin liiketalo muutti Helsingin ilmettä ensimmäistä kertaa moderniksi eurooppalaiseksi suurkaupungiksi. Sen esikuvat ovat 1800-luvun saksalaisessa ja wieniläisessä liiketaloarkkitehtuurissa.
Kiinteistössä on parhaillaan käynnissä laaja peruskorjaus. Toimistopalatsin uudet vuokralaiset pääsevät uudistuneisiin tiloihin keväällä 2024.
Vuoto-ongelmat pakottivat kattoremonttiin
Vesikaton korjaus tuli ajankohtaiseksi jo aiemmin. Se päädyttiin saneeraamaan vuonna 2015.
Kadulta katseensa korkeuksiin nostava ohikulkija voi jo nyt ihastella taideteosmaista liuskekivikattoa, joka korjattunakin kunnioittaa alkuperäistä.
Historiallisesti merkittävä rakennus on luonnollisesti Museoviraston suojelema, joten urakoitsijan valinta kattosaneeraukseen oli pitkä ja tarkka prosessi. Riittävää ammattitaitoa näin vaativaan työhön on Suomessa vähän tarjolla.
Kohteen pääurakoitsijana toimi KVR-Rakennus Oy. Liuskemestarit toimitti kohteeseen kivet, toimi teknisenä asiantuntija ja urakoi monta kuukautta kestäneen asennuksen, joka saatiin suunnitellussa aikataulussa päätökseen alkuvuonna 2016.
Saneerauksesta on kulunut tätä artikkelia kirjoitettaessa jo yli kuusi vuotta, joten on hyvä hetki tarkastella, miten kaikki todellisuudessa sujui. Läheskään kaikki rakentamisessa tai saneerauksessa tehdyt ratkaisut kun eivät tule näkyviksi heti valmistumisen jälkeen.
Usein vasta aika paljastaa tehtiinkö asioita oikein.
Oikea materiaalivalinta Suomen oloihin
Edellisillä kerroilla, kun kattoa oli korjailtu pienimuotoisemmin, ei asioita oltu tehty oikein. Liekö katto saanut osumia sotavuosina, sillä kattoa oli paikkailtu useampaan otteeseen 1940–1960-luvuilla.
– Korjauksissa oli käytetty huonolaatuista liuskekiveä, joka oli alkanut rapautua. Alkuperäiset liuskekivet olivat urakkamme alkaessa vielä pääosin ehjiä. Sen verran ne olivat haurastuneet, etteivät kestäneet enää irrottamista, kertoo Liuskemestareilla projektia johtanut Arttu Jokinen.
Lundqvistin liiketalon tarina konkretisoi erinomaisesti materiaalivalinnan merkityksen kokonaisuudelle. Yli 120 vuotta sitten asennetut kivet olivat edelleen hyviä, puolta nuoremmat jo valskasivat.
Liuskekivi kannattaa aina hankkia tekniseltä asiantuntijalta, joka osaa huomioida sekä kohteen vaatimukset että olosuhteet, joissa kiven tulee kestää. Jokaisella kivellä on omat standardinsa. Maailmalta löytyy sadoittain erilaisia kattoliuskekiviä, mutta vain murto-osa niistä sopii Suomen oloihin.
Hinta-laatu-suhteeltaan parhaaksi materiaaliksi Liuskemestareiden kartoituksissa valikoitui espanjalainen Black River-liuskekivi.
Asennuksia ratikan ehdoilla aamuyöstä
Aleksanterinkatu 13:n kaltaisia, monimutkaisia koriste-elementtejä ja rakenteita sisältäviä vesikattoja ei Suomessa ole montaa, joten kohteen asennustakaan ei lähdetty tekemään ”oppimisprojektina”.
Arttu Jokinen palkkasi urakkaan parhaat ammattilaiset maailmalta ja vastasi heidän työnjäljestään kuin omien työntekijöidensä urakoista. Liuskekivikattojen asennus on Keski-Euroopassa korkealle arvostettua käsityötä, jota vain harvat kiviasentajat osaavat tehdä näin haastavaan kohteeseen.
Projektissa työpäällikkönä toiminut Harri Huotari KVR-Rakennus Oy:ltä antaa Liuskemestareille kiitettävän arvosanan kaikista aliurakoitsijan vastuualueista. Erityiskiitoksen hän lausuu aikataulujen pitävyydestä, vaikka liuskekivikaton asennus oli tässä kohteessa hyvin poikkeuksellinen.
Haasteita aiheuttivat suojelukohteen alkuperäiset rakennustekniset ratkaisut, mutta myös kiinteistön sijainti. Lundqvistin liiketalo sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa, ja esimerkiksi vieressä kulkeva raitiovaunurata toi projektiin omat erityispiirteensä.
– Haastavimmat nostot vaativat sitä, että ratikan sähköjohto piti irrottaa. Nuo työvaiheet oli siis tehtävä silloin, kun ratikka ei liikennöi. Eli käytännössä aamuyöstä, Harri Huotari muistelee.
Liuskekivi kestää seuraavalle vuosisadalle
Saneerausurakat, joita Museovirasto valvoo, ovat luonnollisesti poikkeuksellisen tarkassa valvonnassa joka vaiheessa. Liuskemestareille asia ei tuonut ylimääräisiä paineita, sillä yrityksen toimintafilosofiaan kuuluu hoitaa jokainen urakka kuin se olisi suojelukohteeseen tehty.
Laadun on oltava priimaa riippumatta siitä, kuka työn tilaa ja millainen kohde on kyseessä.
Kattosaneeraus aloitettiin syksyllä 2015 ja se valmistui alkuvuonna 2016. Työ pystyttiin tekemään teltan alla talvisissa olosuhteissa. Tämäkin on kivimateriaalin etu ja vahvuus. Kivi ei ole esimerkiksi pakkasesta tai vesisateesta moksiskaan.
– Vanhan talokaunottaren katolla on itse asiassa 600 neliötä ikivanhaa merenpohjaa. Liuskekivihän on sedimentoitunutta merenpohjaa. Sekin antaa jo lupauksen säänkestävyydestä myös meri-ilmastoissa, Jokinen toteaa.
Arttu Jokinen uskoo, että saneerattu katto kestää liuskekiven puolesta vähintään yhtä pitkään kuin vuonna 1900 rakennettu alkuperäinen. Oikea materiaalivalinta ja ammattilaisasennus ovat kestävyyslupauksen avaintekijöitä.
Oletko suunnittelemassa liuskekivikaton saneerausta tai täysin uutta kattoprojektia? Tutustu Black River-kiveen ja muihin Suomen oloissa toimiviin liuskekiviin: Liuskekivikatot – Leafstones
Tiesitkö, että tämä projekti innoitti Liuskemestareita kehittämään Leafstones-kivipaanujärjestelmän, joka lanseerattiin vuonna 2020? Lue aiheesta lisää:
Lähde rakennuksen faktojen osalta: aleksanterinkatu13.fi