Finlaysonin alue Tampereen keskustassa on tärkeä osa ikonista Tammerkosken kansallismaisemaa. Tampereen kaupunki ja sen vilkas elinkeinoelämä on rakentunut vuonna 1820 perustetun Finlaysonin puuvillatehtaan ympärille, joten kyse ei ole pelkästä nostalgia-arvosta.

Finlaysonin aluetta on vaalittu sen arvokkuus tiedostaen ja historiallisessa tehdasmiljöössä on paljon lumoavia yksityiskohtia. Yhtenä erikoisuutena ihastusta herättävä tehdaspuutarha, jossa luonnon monimuotoisuutta tuetaan kaikin mahdollisin tavoin – vaikka ollaan aivan kaupungin ytimessä. Tai ehkä juuri siksi.

Tehdaspuutarha ei olisi nykykukoistuksessaan ilman pääpuutarhuri Santeri Urhosta, joka on ollut sekä suunnittelemassa että toteuttamassa kokonaisuutta – ja puutarhurina tietysti myös pitämässä kasveista huolta. Vaikka Urhonen on työskennellyt alueella jo viiden vuoden ajan, ei kukoistus ole vieläkään ”valmis”.

– Tämä on asia, joka monelta kotipuutarhurilta unohtuu. Etenkin silloin, kun halutaan mahdollisimman luonnonmukainen puutarha, pitää malttaa antaa kasvulle aikaa. Usein vasta vuosien kokemus näyttää kuinka kasvit menestyvät ympäristössään. Täällä pystymme tekemään luonnonmukaisia kokeiluja ja oppimaan niistä yhteiseksi hyväksi, Urhonen taustoittaa.

Tehdaspuutarhalla ja Santeri Urhosella on luonnon monimuotoisuuteen liittyvä missio. Maksuttomilla tehdaspuutarhakierroksilla halutaan jakaa mahdollisimman monelle vierailijalle ajantasaista tietoa ekosysteemin toiminnasta urbaanissa kaupunkiympäristössä. Se on paljon muutakin kuin trendikäs viherkatto kadunkulkijan katseiden yläpuolella – vaikka sellainenkin täältä löytyy.

Urhosen työlleen omistautunut asenne ja kantaa ottavat asiantuntijanäkemykset ovat tehneet tehdaspuutarhakierroksista niin suosittuja, että tänä kesänä niitä lisättiin Finlaysonin tapahtumakalenteriin reilusti. Keskellä kuuminta lomasesonkia on tälläkin kierroksella jälleen valtavasti väkeä.

Vihertaideteoksesta liikkeelle

Kierros alkaa Paratiisikokeilu nimisestä kasvihuoneesta, joka oli koko tehdasalueen viherrytyksen lähtölaukaus. Kyseessä on Anni Rapinojan taideteos, johon Santeri Urhonen hankki vuonna 2019 ensimmäiset hieman eksoottiset kasvit tarkoin taiteilijan toiveiden mukaan. Sittemmin kasvihuoneeseen on valikoitunut nimenomaan suomalaiseen ekosysteemiin sopivia monivuotisia kasveja, jotka todentavat osuvammin puutarhurin omaa viherrytysfilosofiaa.

Taiteilija oli myös toivonut kasvihuoneen askelmien kiertävän kahdeksikon muotoisesti keskellä huonetta. Upea liuskekivisommitelma herättää spontaaneja ihailuja vierailijoissa ja saa monen pohtimaan liuskekiveä myös oman pihan kaunistajaksi.

– Muotoilin liuskekivet tarkoin taiteilijan ruutupaperiluonnoksen mukaan. Terassin viheralueelle taas muotoilin johtajan toiveesta liuskekivistä Finlaysonin alueen logon. Sen myötä saumauksista tuli siellä poikkeuksellisen leveät. Liuskekivestä on moneksi ja koska se on niin ekologinen, sopii se tännekin täydellisesti.

Liuskekivi oli luonteva valinta osaksi tehdaspuutarhan kestävyyttä kunnioittavaa tarinaa monestakin syystä. Se on todellista lähituotantoa saapuessaan alle 50 kilometrin päästä Oriveden louhimolta. Kotimaisuusaste on tehdaspuutarhassa huipussaan kautta linjan. Urhonen korostaa kierroksen aikana moneen kertaan, että suomalainen ekosysteemi pysyy elinvoimaisena ainoastaan kotimaisuutta vaalimalla.

– Ketokukkien siemenpusseistakin tulisi malttaa aina katsoa alkuperämaa. Vain suomalaisesta siemenestä kasvaa ekosysteemiimme parhaiten sopivat kasvit. Ei siis riitä se, että välttelemme aktiivisesti vieraslajeja.

Liuskemestarit valikoitui kivimateriaalien kumppaniksi myös siksi, että Urhonen tiesi yrityksessä suhtauduttavan innolla ja intohimolla ekologisuuteen, tuotekehitykseen ja erilaisiin kokeiluihin. Yhdessä Sini Linnan kanssa on ideoitu ja viety toteutukseen tehdaspuutarhan erikoisuuksia, joissa liuskekiven läsnäoloa ei olisi voinut korvata millään muulla materiaalivalinnalla.

Liuskekiveä graniitin tilalle – graniitti uusiokäyttöön

Terassipuutarhassa vierailijat ottaa vastaan uskomaton vehreys neljässä tarkoin suunnitellussa kerroksessa: on maanpeitekerros, kenttäkerros, pensaskerros ja latvus.

Tämä ”neljän kerroksen taktiikka” on Urhosen mukaan helpoin tapa tukea luonnon monimuotoisuutta niin, että hyönteisetkin viihtyvät vihreydessä. Samalla autetaan istutuksia pärjäämään omillaan. Puutarha ei nykyisellään vaadi puutarhurilta suurtakaan panosta, mutta työtunteja on täälläkin Urhosella kulunut.

– Kaivoin neljä vuotta sitten kaikki graniittikivet tästä ylös ja vaihdoin tilalle huikeaa ruosteista liuskekiveä. Tykkään työstää luonnonkiveä monin eri tavoin ja tuoda sen monimuotoisuutta näin esiin. Tässä on ollut täysin erilainen kiventyöstötapa kuin vaikkapa kasvihuoneella ja lopputuloksena on kiehtovan eläväinen saumaus.

Graniittikivetkään eivät hukkaan menneet, sillä niistä Urhonen teki istutusaltaat terassille.

Leveissä liuskekivien saumauksissa avautui mahdollisuus kokeiluille, joita Urhonen rakastaa. Terassilla on menossa ketokiveyskokeilu, joka jatkuu ainakin vielä seuraavat kolme kesää. Vasta noin seitsemän vuoden sykli on riittävän pitkä, jotta kasveista voi tehdä tulkintoja. Urhosen mukaan osalla suomalaisista luonnonkasveista pelkästään itämiseen kuluu helposti vuosikymmen. Siksi maltti on valttia. 

Liuskekivien saumoihin, humuksella rikastettuun hiekkaan on kylvetty yhtätoista erilaista ketokasvia.

Tehdaspuutarhakierros päättyy Verda Sky Loungeen eli kattoterassille, josta on upeat näköalat moniin Tampereen maamerkkeihin. Myös katolla on käytetty runsaasti liuskekiveä – tällä kertaa murskeena. Liuskekivimursketta löytyy viljelylaatikoiden väleistä sekä vihertaiteilija Anni Rapinojan Elämänkehä-nimisestä teoksesta.

Tämäkin teos saapui paikoilleen Finlaysonin tehdasalueen 200-vuotisjuhlien kunniaksi vuonna 2020. Nyt se elää täällä luonnonmukaista elämäänsä – välillä helteiden kuivattamana, välillä kukkaloistoon rehevästi heräten.

Ainoa mikä kasviväriympyrässä on ja pysyy tismalleen sellaisena kuin taiteilija sen suunnitteli, on liuskekivi. Sitä ei tarvitse hoitaa eikä huoltaa. Jos puutarhuri ei näe aihetta muutoksiin, kestävät nyt tehdyt kivivalinnat tehtävissään Finlaysonin alueella vaikka seuraavat 200 vuotta.

Katso maksuttomien tehdaspuutarhakierrosten aikataulut Finlaysonin alueen nettisivuilta: Tehdaspuutarhakierrokset – Finlaysonin alue

Yksityisiä kierroksia ryhmille voi kysellä sähköpostitse: santeri.urhonen@omatarhuri.fi

The post Kotimaisen liuskekiven monikäyttöisyys korostuu Finlaysonin luonnonmukaisessa tehdaspuutarhassa appeared first on Liuskemestarit.