Suomen ympäristökeskus SYKE ylläpitää avointa ja kaikille maksutonta Rakentamisen päästötietokantaa osoitteessa https://co2data.fi/rakentaminen/. 

Palvelu tarjoaa puolueetonta dataa Suomessa käytettävien rakennustuotteiden ilmastovaikutuksista kuten hiilijalan- ja kädenjäljestä, materiaalitehokkuudesta sekä kierrätettävyydestä.   

Tiedot yhdenmukaistavat rakennusten koko elinkaaren aikaisten kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa ja helpottavat vähähiilisen rakennuksen suunnittelua.  

Tietokanta kertoo muun muassa, että liuskekiven (tietokannassa nimellä natural stone, slate for facades and yard) konservatiivinen arvo rakennusluvan hakemiseen on 0,035 kg CO₂e / kg.  

Luku 0,035 tarkoittaa 35 kiloa hiilidioksidia tuhannessa kilossa kiveä. Yksi neliö pihaliusketta painaa noin sata kiloa, joten sen hiilijalanjälki on 3,5 kg/m2.   

Päästötietokannan tulkintaa käytännössä 

Vertailun vuoksi: lentomatka Helsingistä Malagaan* (hiilijalanjälki n. 252 kg) vastaa 72 neliötä liuskekiveä.  

Maitolitran hiilijalanjälki taas on 1,1 kg eli kolmella litralla maitoa on sama hiilijalanjälki kuin pihaliuskeneliöllä.   

 Kun taas vertaillaan liuskekiven hiilijalanjälkeä rakennusmateriaalina, niin esimerkiksi betonikiven konservatiivinen arvo rakennusluvan hakemiseen on 0,13 kg ja graniitin 0,06 kg (liuskekiven luku siis 0,035 kg).   
  
Tämä tarkoittaa, että liuskekiven hiilijalanjälki on neljä kertaa pienempi kuin betonikiven.  

Tulkinnat blogiin tarjosi Stonegroup Finland Oy 

Liuskemestarit on osa Stonegroup Finland -nimistä yritystä. Osakeyhtiömme nimi y-tunnuksen takana on muuttunut maaliskuussa 2023, mutta Liuskemestarit jatkaa edelleen samassa omistuksessa tuttujen asiantuntijoiden voimin. 

Jatkossa tämän blogitekstin kaltaisten asia-artikkeleiden tuotannosta vastaa Liuskemestareille siis Stonegroup Finland. Lue kotimaisen yrityksen kivirakentamisen brändeistä tarkemmin aiemmasta blogikirjoituksestamme.

Kivirakentamisen infoa ja keskustelua ammattilaisille tarjoamme LinkedInissä. Liity seuraamaan Stonegroup Finlandin tiliä.

*Lentomatkan hiilijalanjälki: https://www.icao.int/environmental-protection/CarbonOffset/Pages/default.aspx  

The post Neliö liuskekiveä vai kolme litraa maitoa? Hiilijalanjälki täsmälleen samankokoinen! appeared first on Liuskemestarit.

Liuskekiven hiilijalanjälki on poikkeuksellisen pieni. Tässä muutama harvemmin huomioitu näkökulma aiheeseen.  

1. Liuskekiven taivutusvetolujuus on tyypillisesti kolme kertaa parempi kuin graniitin tai betonikiven. Tästä syystä jopa vain 40 mm paksu liuskekivi kestää raskastakin kuormitusta. Pienempi materiaalimäärä pienentää valmistuksen ja rahdin hiilidioksidipäästöjä verrattuna kiviin, joissa tarvitaan paksumpaa rakennevahvuutta. 

2. Liuskemestareiden valikoimiin kuuluu runsaasti liuskekiviä, jotka ovat joko omaa kotimaista tuotantoa (kuten Sisu pihakivi) tai valikoituja tuotteita eurooppalaisilta kumppaneilta (esimerkiksi norjalainen Alta XL pihakivi). Kun valitset materiaalin, joka on lähellä tuotettua, ei rahdin aiheuttamia päästöjä kerry kaukomailta asti. 

3. Liuskekiven tuotanto tehdään tänäkin päivänä perinteisiä menetelmiä ja työkaluja käyttäen. Louhinta on käsityötä. Tämäkin vaikuttaa liuskekiven matalaan hiilijalanjälkeen.  
    
   Liuskemestareiden video havainnollistaa, mitä louhimolla tapahtuu. Ainoastaan alkuvaiheessa tarvitaan motorisoituja työkoneita. Kivenhakkaajan manuaalisesti tuottama kilke on louhimolla vallitseva äänimaisema. Katso video kivenhakkaajista liuskekivilouhimolla. 

4. Liuskekivi on lähes ikuista. Vaikka sen ensimmäinen käyttökohde tulisi elämänkaarensa päähän, voidaan liuskekiveä käyttää uudelleen monin eri tavoin. Kiveä ei löydy kaatopaikalta eikä sitä tarvitse murskata uusiokäyttötarkoitusta varten. 
    
   Rakennuksen käyttöikä ei ole sama kuin liuskekiven käyttöikä. 

5. Ympäristöministeriön mukaan valtaosa rakennusmateriaalien ja -tuotteiden aiheuttamista päästöistä syntyy valmistusvaiheessa. Kivi luonnonmateriaalina ottaa etumatkaa keinotekoisesti tuotettujen materiaalien hiilidioksidipäästöihin. Tehtaita ei tarvitse pyörittää eikä materiaaleja valmistaa.  
    
   Materiaali löytyy maaperästä ja se louhitaan ympäristö ja luonto huomioiden. 

6. Liuskekivivarantoja on Suomessakin lähes rajattomasti eikä kivi lopu kiveä käyttämällä. Aiheesta on tulossa myöhemmin oman blogikirjoituksensa, sillä aihe on erittäin mielenkiintoinen eikä välttämättä aivan yksiselitteinen. 

Liuskemestareiden ekologiset kivituotteet ostat kätevästi yhdellä rahdilla Kivitorilta. Ekologista tämäkin!

Artikkelin tietolähteenä käytetty mm. ympäristöministeriön laatimaa Vähähiilisen rakentamisen tiekarttaa: Vähähiilisen rakentamisen tiekartta – Ympäristöministeriö 

The post Kuusi kivenkovaa faktaa liuskekiven ympäristöystävällisyydestä – ekologisin rakennusmateriaali moneen kohteeseen appeared first on Liuskemestarit.