
Elettiin vuotta 1983, kun yrittäjä Pekka Jokinen iski kultasuoneen kotikulmillaan Orivedellä. Vertauskuvallisesti. Äkkirikastumista ei tapahtunut, mutta ympäristön ja viihtyisyyden kannalta löytyi jotain kultaakin kalliimpaa. Liuskekivi on lunastanut paikkansa ajattomana rakennusmateriaalina Suomessa.
Oriveden Yliskylän louhimolta on vain muutaman kilometrin matka kultakaivokselle. Jokisen veljeksiä innosti kuitenkin enemmän Oriveden musta kulta eli liuskekivi.
Liuskekivivarantoja on Suomessa lähes rajattomasti eikä kivi lopu käyttämällä. Huoltamoyrittäjä Pekka Jokinen oli saanut asiakkaidensa kautta vihiä paikasta, josta voitiin louhia liuskekiveä luontoa kunnioittavin menetelmin. Louhimo saattaisi kuulemma olla vuokrattavissa.
Liuskekiveä oli totuttu näkemään lähinnä sokkeleissa ja julkisivuissa, mutta pihakivenä sitä ei vielä 80-luvulla juurikaan käytetty. Pekka näki materiaalissa valtavasti potentiaalia ja alkoi ideoida sille lukuisia uusia käyttötarkoituksia.
Aamun kuntosalitreenit louhimolla
Oma veli tuli kumppaniksi heti yrityksen alkuvaiheissa, mutta ensimmäiset vuodet Tuomo Jokinen vaikutti vahvemmin taustalla, kun Pekka pyöritti yrityksen arkea.
– Saatoin hakata aamupuhteina pari tuntia kiviä louhimolla ja menin sitten omiin yrittäjän töihini sekatavarakaupalle. Pian huomasimme, että kiviala kiehtoo aidosti molempia ja yritys vaatii meiltä täyttä työpanosta, Tuomo kertoo.
Alkuun päästiin lähes riskittä, sillä louhimon vuokra määräytyi myytäväksi kelpaavien kivineliöiden mukaan. Jos louhittiin vähän, kulutkin pysyivät maltillisempina. Liiketoiminta sai kehittyä kysynnän ehdoilla.

Ja kehittyihän se, sillä veljeksillä oli pitkä kokemus palvelevasta myyntityöstä. Asiakkaan tyytyväisyys – tai mielellään jopa hänen odotustensa ylittäminen, on alusta asti ollut yrityksen kilpailuvaltti.
Ensimmäinen isompi asiakas oli K-Rauta V Leino Karkkilassa, joka osti veljeksiltä reilusti liuskekiveä valikoimiinsa. Vuonna 1984 lähdettiin jo menestyksekkäästi puutarhamessuille Riihimäelle.
Kivijalka oli muurattu.
Kivimies/nainen on louhimon käsityöläinen
Kalliota ei voitu tietenkään räjäyttää itse vaan työ piti tilata ammattilaiselta. Jotta räjäytyslasku saatiin maksettua, piti veljesten tehdä lujasti töitä. Räjäytyksen jälkeen kaivinkone siirsi kivenlohkareet kivenhakkaajan hakkuualueella. Liuskekiven louhiminen oli pitkälti kivimiesten käsityötä.
Ja sitä se on edelleen – mikä tekee alasta äärimmäisen kiehtovan nykyisessä automaatiomaailmassa. Liuskekiven tuotannossa perinteiset menetelmät ja työkalut ovat arvossaan. Suuri käsityön osuus näkyy myös luonnonkiven poikkeuksellisen matalassa hiilijalanjäljessä. Neliö kiveä vastaa hiilijalanjäljeltään kolmea litraa maitoa.
Liuskekiven ympäristövaikutukset ovatkin vain kymmenesosa esimerkiksi betonin ympäristövaikutuksista.
Kivimies Pekka Jokisen oma ääni ei Liuskemestareiden tarinassa enää kuulu, sillä sukuyrityksen perustaja kuoli keväällä 2021. (Pekka pääkuvassa keskellä.) Onneksi intohimoinen seuraava sukupolvi puhuu Pekankin puolesta – ja tietää tarkalleen, millaista yritystoimintaa ”pilvenreunan hallitukseen” siirtynyt yrityksen isähahmo arvostaa.

Sitä arvomaailmaa vaalitaan edelleen: Kotimaista työtä, luonnonmukaisesti rakennettuja ympäristöjä sekä ihmisen kunnioittamista ja kuuntelemista. Olipa hän sitten ratkaisua etsivä asiakas tai yrityksen työntekijä.
Lamavuosista uuteen nousuun – konkurssin kautta
Seuraavaa sukupolvea Liuskemestareissa edustavat Tuomon tyttäret Sini ja Senni sekä Pekan poika Arttu. Jokaiselle on löytynyt luontainen rooli yrityksessä. Juuri sellainen, jossa saa käyttää omia vahvuuksiaan ja toteuttaa itseään.
Vahvuudet, joita Jokisen suvusta ei löydy, on saatu rekrytoitua yritykseen luonnonkivirakentamisen edelläkävijän vetovoimalla. Yritys työllistää nykyisin noin 20 vakituista työntekijää sekä joukon kausityöntekijöitä.
Liuskemestareiden hallituksessa on istunut jo pitkään perheen ulkopuolisena asiantuntijana Matti Kyntäjä, jotta ei kuplauduttaisi omiin näkemyksiin.
Kehitys Riihimäen puutarhamessuilta tähän päivään ei ole kuitenkaan ollut luotisuora menestystarina. Matkan varrella on ehditty maksaa kalliit oppirahat.
Jokisen veljesten yritys oli kovassa nosteessa 1980-luvun lopulla. Nousukauden rakennusbuumi innosti ammattilaisia uusien materiaalien äärelle. Kaikki kivi, mitä ehdittiin hakata, meni kaupaksi. Työn alle tuli isoja ja maineelle hyvää tekeviä urakoita, kuten Helsingin Wanha Satama, jossa laadukas liuskekivi ilahduttaa vierailijoita tänäkin päivänä.
Mutta 1990-luku toi mukanaan laman, joka ravisutti rakennusalaa perustuksia myöden. Investointeihin vauhdin hurmassa otetut isot lainat ajoivat perheyrityksen vaikeuksiin. Projektit jäivät kesken ja rahat saamatta. Orilius Oy haettiin vuonna 1992 konkurssiin.
Pekka ja Tuomo tiesivät kuitenkin, ettei tämä tähän jäisi. Lamalle ei kukaan voi mitään.

Uudelle alulle annettiin vuonna 1994 nimeksi Liuskemestarit. Puhtaalta pöydältä aloitettiin entistä vahvempina ja maltti takataskussa. Vaikka yrityksen liikevaihto on kasvanut jo neljään miljoonaan euroon, on omistus edelleen suvussa.
Louhimolla kasvanut seuraava sukupolvi
”Kivilouhimopäiväkodissa” kasvanut Arttu Jokinen aloitti työt louhimolla 13-vuotiaana kesätyöläisenä.
Nuoruuden kesät kuluivat kiviä hakatessa ja myöhemmin myös niitä asentaen. Luonnonkiven tekninen työstö alkoi kiinnostaa koko ajan enemmän. Arttu hakeutui Teknilliseen korkeakouluun Tampereelle saadakseen kaiken tiedon kivirakentamisesta ja markkinoinnista.
Tasaista kasvua tehnyt perheyritys vei lopulta mukanaan niin vauhdilla, että valmistuminen jäi. Monipuoliset kivialan projektit ovat opettaneet paljon sellaista, mitä koulussa ei opi. Tällä hetkellä Arttu nauttii suuresti saadessaan miettiä rakennusalan tulevaisuutta isommassa kuvassa Liuskemestareiden myyntijohtajana.
Finlandia-talon remontointiin vuosina 2022–2024 toimitettavat maailman laadukkaimmat marmorit ovat osoitus siitä, että pitkä kokemus rakennusalalta on syventänyt ymmärrystä myös muita materiaaleja kohtaan.
Tästä syystä myös yrityksen virallinen nimi päätettiin vuonna 2023 vaihtaa Stonegroup Finland Oy:ksi, joka vastaa paremmin kaikkea sitä, mitä kivirakentamisen asiantuntijana nykyisin tehdään.

Liuskemestarit on nykyisin yrityksen aputoiminimi.
Tuomon tyttäret Sini ja Senni ovat hekin kasvaneet aikuisiksi liuskekivilouhimon kilkkeessä. Myös heidän omistautumisensa perheyritystä kohtaan lupaa Tuomo Jokiselle levollisia eläkepäiviä – sitten kun niiden aika on.
Sini Linnan ”asiakkuusjohtajan opinnot” alkoivat jo 7-vuotiaana, kun hän lähti ensimmäisille kivimessuille isänsä kanssa. Sini ilmoitti tuolloin, että hänestä tulee isona kivinainen. Määrätietoisuus on palkittu.
– Hullaannuin kiviin jo lapsena! Myös Jussi-vaari oli Liuskemestareissa kiviasentajana ja olin nuorena hänelle repsikkana erilaisilla työmailla. Isän kanssa olimme montulla ja Pekka oli myöhemmin läheinen messukaverini, Sini kertoo suvun esikuvista.
Sini lähti opiskelemaan visuaalista viestintää. Sinin visuaalisuuden taju näkyy vahvasti Liuskemestareiden brändissä. Jo opiskeluaikoina oli selvää, että oma elämäntyö liittyisi luonnonkiven edistämiseen rakennusmateriaalina.
Sinin ansiosta myös Liuskemestareiden messuosastot ovat kehittyneet Kivet pakettiautoon ja menoksi -mallista suunnitelmalliseen ja näyttävään esillepanoon.

Vanhasta meijeristä inspiroiva Kivitori
Kiviasentamisen modernisointi ja sivukiven hyötykäyttö ovat Sinin erityisiä intohimotontteja.
– Näen jokaisessa kivessä kauneutta. Teen sivukivipenkoista jatkuvasti löytöjä ja kehitän mielelläni uusia tuotteita juuri sivukivestä. Mitään ei mene meillä hukkaan, Sini lupaa.
Pikkusisko Senni Jokinen tuli yritykseen isommin mukaan myöhemmin, kun Liuskemestarit osti Oriveden kaupungilta vanhan meijerikiinteistön. Ränsistyneen kiinteistön kunnostuksesta inspiroivaksi Kivitoriksi tuli siskosten yhteinen projekti. Tehtaanmyymälässä tulivat läpikotaisin tutuiksi kaikki tuotteet ja asiakkaiden tarpeet.
Senni toteaakin, että myynti on varmaa ja asiakasta aidosti auttavaa vain silloin, kun todella tietää mitä myy.

Kivitorilla järjestettiin myös paljon tapahtumia ja kehitettiin aktiivisesti uusia tuotteita. Vanha meijeri Orivedellä toimii edelleen Liuskemestareiden toimistona ja showroomina, vaikka suuri osa myynnistä onkin siirtynyt verkkoon – Kivitorin nimeä kantaen.
Jossain vaiheessa rakkaus hevosiin oli viedä Sennin mennessään, mutta lopulta perheyrityksen kutsuhuuto oli kuitenkin ammatillisesti kovempi.
– Ratkaisumyynnin ohella myös numeroiden pyörittely kiinnosti, joten tradenomin opintojen kautta päätin ottaa taloushallinnon maailman haltuun. Vaikka vastaan nykyisin Liuskemestareiden taloudesta, on myös myynti edelleen sydämenasia, Senni kertoo tyytyväisenä.
Jatkuva uuden opettelu arjessa on tuttua puuhaa muillekin Liuskemestareiden ammattilaisille. ”Pelkkään opiskeluun” ei ole ollut perheyrityksessä vuosia hukattavaksi, mutta se ei ole estänyt ammatillista kehitystä työnteon rinnalla.
Ympäristöystävällisyys on ollut alusta asti luonnostaan osa Liuskemestareita, jo kauan ennen kollektiivista huolta ympäristön tilasta.
– Meidän ei tarvitse istuttaa puita Saharaan, jotta olisimme ekologisia. Kompensaatiota ei välttämättä tarvita saavuttaaksemme hiilineutraalisuuden. Mutta suosittelemme kyllä kauniita puita liuskekiven kaveriksi viihtyisään pihamiljööseen, toisen polven kivimies Arttu Jokinen toteaa.

Teksti: Terhi Kangas, Toteuttamo Verbaali