Luonnonkiviteollisuus iso tekijä ilmastotalkoissa

Rakennukset ja rakentaminen aiheuttavat noin kolmanneksen maailman kasvihuonepäästöistä. Rakentamiseen käytettävien materiaalien valmistus tuottaa 11 prosenttia globaaleista ilmastopäästöistä eli moninkertaisesti lentoliikenteeseen verrattuna.

Suomen valtio on asettanut hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen takarajaksi vuoden 2035. Lisäksi useat kunnat ja kaupungit ovat ilmoittaneet omat tavoitteensa hiilineutraaliudelle. Osana valtion hiilineutraaliustavoitetta Ympäristöministeriö on kehittänyt arviointimenetelmän, jonka avulla rakentamisen ilmastovaikutukset voidaan laskea koko rakennuksen elinkaaren ajalta rakennustuotteiden valmistuksesta aina rakennuksen purkamiseen ja kierrätykseen saakka.

Ympäristöministeriön vähähiilisen rakentamisen tiekartan päämääränä on tuoda rakennusten hiilijalanjäljet osaksi säädösohjausta.

Luonnonkivi on vähäpäästöinen valinta

Luonnonkiviteollisuutta edustavien yritysten etujärjestö Kivi Ry käynnisti syksyllä 2019 hankkeen, jossa selvitettiin kotimaisten luonnonkivituotteiden ilmastokuormitusta.

Elinkaariarviointeihin erikoistunut Bionova Ltd laski Kivi ry:n toimeksiannosta kotimaisesta luonnonkivestä valmistettujen kivituotteiden eurooppalaisten EN 15804 ja ISO 14025 -standardien mukaiset ympäristöselosteet eli EPD:t. Selosteen avulla luonnonkiven ympäristövaikutukset voi luotettavasti osoittaa ja vertailla niitä vaihtoehtoisiin tai muualla tuotettuihin materiaaleihin.

Selvityksen mukaan kotimaisen luonnonkiven aiheuttama ilmastokuormitus on hyvin alhainen muun muassa pitkän käyttöiän ja kierrätettävyyden ansiosta. Esimerkiksi Liuskemestareiden Sisu-pihakiven ilmastokuormitus neliötä kohden on vain 2,89 kiloa hiilidioksidia, kun betonikiven ilmastokuormitus on noin 30 kiloa hiilidioksidia neliössä. Liuskekiven ympäristövaikutukset ovat siis vain kymmenesosa betoniin verrattuna.

”Ainoa liuskekiveä ’vihreämpi’ terassimateriaali on käsittelemätön puu, jonka hiilijalanjälki on negatiivinen”, Liuskemestareiden Arttu Jokinen kertoo.

”Suomalaisten kivituotteiden matalaan hiilijalanjälkeen vaikuttaa se, että niiden valmistamiseen ei vaadita pitkiä hankintaketjuja tai useita materiaaleja”, Kivi ry:n toiminnanjohtaja Sini Laine selvittää.

Käsityönä tehty kivi ei kuormita

Luonnonkiven elinkaaren käyttöominaisuudet ovat myös hyvät, kun niitä tarkastellaan ympäristönäkökulmasta. Rakennustuotteen käyttövaiheen päästöihin vaikuttavat muun muassa huoltovaatimukset, korjaustarpeet ja -mahdollisuudet sekä käyttöikä. Kivi on käytännössä ikuinen ja senkin jälkeen kierrätettävissä. Kivi on siitä mainio materiaali, että sitä voidaan uusiokäyttää suoraan purkamisvaiheen jälkeen ilman käsittelyä tai korjaamista.

”Oriveden louhoksella syntyvän Sisu-liuskekiven hiilijalanjälki pysyy matalana myös tuotannon korkean käsityöasteen ansiosta. Kiilan ja vasaran avulla kiviä liuskeeksi halkova kivenhakkaaja on vähäpäästöinen ’tuotantokone’, Arttu Jokinen naurahtaa.  

Kaikkea kivimateriaalia ei saa jalostettua liuskekiveksi, joten se hyödynnetään muilla tavoin. Louheesta valikoidaan neliskanttiset muurikivet ja loppu murskataan koristekiveksi tai myydään tierakentamiseen.

”Olisi toivottavaa, että julkisissa hankinnoissa otettaisiin huomioon jatkossa rakennusmateriaalien aiheuttama hiilijalanjälki, kun vertailutietoa alkaa olla hyvin tarjolla”, Sini Laine kannustaa.